Uutiset

Fintraffic vastaa vuosittain yli 500 000 junan ja reilun 82 miljoonan matkustajan turvallisesta ja sujuvasta matkanteosta Suomen lähes 6 000 kilometrin pituisella rataverkolla. Toimiva ja turvallinen raideliikenne rakentuu kuitenkin usean toimijan tiiviistä yhteispelistä. Kertaa tästä eri rautatietoimijoiden työnjako.

Aikataulunmukainen junaliikenne voi tuoda vuosittain miljoonan euron säästöt ja vähentää hiilijalanjälkeä 410 tonnilla. Pienillä muutoksilla voidaan parantaa raideliikenteen sujuvuutta, turvallisuutta ja tehokkuutta – ja ottaa isoja askelia kohti Suomen ilmastotavoitteita. Nämä tulivat ilmi Fintrafficin raideliikenteenohjauksen ja VR:n yhteisesti toteuttamassa sujuvuuskokeilussa.

Suomen rautateillä liikkuu vuosittain puoli miljoonaa junaa ja kymmeniä miljoonia matkustajia. Matkustajajunien lisäksi raiteilla kulkee paljon muutakin liikennettä, kuten tavarajunia ja ratatyökoneita. Fintrafficin raideliikenteenohjaus on näkymätön turvaverkko, joka varmistaa, että junaliikenne pysyy hallinnassa arjen ja poikkeustilanteidenkin keskellä: kun matkustaja kuulee junan myöhästymisestä, liikenneohjaaja on jo tehnyt kymmeniä päätöksiä tilanteen taustalla.

Satamapäivät 2025 keräsi tänä vuonna Kokkolaan ennätysyleisön – yli 240 osallistujaa satamayhtiöistä, operaattoreista, viranomaisista ja muista sidosryhmistä. Fintraffic osallistui tapahtumaan partnerina ja oli näkyvästi mukana ohjelmassa: Olli Soininen alusti logistiikka-aiheiseen paneelikeskusteluun ja Petri Kalskeen vetämä Satamien digitalisaatio -teemakeskustelu veti sekin perjantaina täyden yleisön.

Luvaton liikkuminen rautateillä on lisääntynyt viime vuodesta. Fintrafficin tilastojen mukaan elokuun loppuun mennessä on raportoitu noin 1 450 junan myöhästymistä asiattoman radalla liikkumisen vuoksi. Viime vuonna määrä samalla aikajaksolla oli reilu 1300 ja koko vuoden osalta 2021.

Vuoden 2025 Satamapäivät kokoaa jälleen yhteen satama-alan asiantuntijat, yhteistyökumppanit ja päättäjät – keskustelemaan, jakamaan ideoita ja pohtimaan satamien tulevaisuuden suuntaa. Myös Fintraffic on mukana alustamassa logistiikkapaneelia ja teemakeskustelua digitalisaatiosta.

Operatiivinen palvelutuotanto kaikissa liikennemuodoissa ja digitaalisissa palveluissa sujui tavoitteiden mukaisesti. Myös turvallisuustaso on pysynyt hyvänä. Yhtiön strategiaa toteuttavat kehityshankkeet ovat edenneet pääsääntöisesti suunnitelmien mukaan.

Fintraffic avasi toukokuussa haun rautateiden liikenneohjaajakoulutukseen. Haku oli avoinna reilut kolme kuukautta, minkä aikana hakemuksia tuli huimat 2880. Koulutus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä mukaan kehittämään suomalaista raideliikennettä ja varmistamaan sen turvallisuus ja sujuvuus. Ennätyssuuren hakijamäärän taustalla arvellaan olevan työn merkityksellisyyden lisäksi varma työllistyminen sekä hyvät mahdollisuudet edetä uralla esimerkiksi asiantuntijatehtäviin.

Merenkulun turvallisuus perustuu ennakointiin, osaamiseen ja toimiviin järjestelmiin. Fintrafficin meriliikennekeskuksissa alusliikenneohjaajat tarjoavat reaaliaikaista tukea yli 24-metrisille aluksille VTS-järjestelmän avulla. Tekoäly tuo tähän työhön uuden ulottuvuuden: sen avulla voidaan käsitellä suuria tietomääriä, tuottaa ennakoivia analyysejä ja tukea päätöksentekoa entistä tarkemmin. Kun tekoäly toimii saumattomasti osana ohjaajien työtä, meriliikenteestä tulee sujuvampaa ja turvallisempaa – kaikissa olosuhteissa

Junan pysähtymisalueen hahmottaminen laiturilla voi olla matkustajalle epäselvää. Fintraffic Raiteelle tehdyssä opinnäytetyössä selvitettiin sektoroinnin kehittämistarpeita ja esitettiin konkreettisia keinoja matkustajainformaation parantamiseksi niin asemilla kuin digitaalisissa kanavissakin.

Fintrafficin suuren liikennekyselyn mukaan yli puolet suomalaisista kertoo ottavansa liikenteen ympäristövaikutukset huomioon ainakin jossain määrin, kun he valitsevat säännöllisesti käyttämäänsä kulkumuotoa. Käytännön valinnoissa korostuvat silti edelleen joustavuus, turvallisuus ja kustannukset. Vain noin viidennes autoilevista suomalaisista kertoo vähentäneensä yksityisautoiluaan ympäristösyistä.

Linda Tammisalon ura rautateillä alkoi VR:llä konduktöörinä ja eteni liikenneohjaajaksi sekä myöhemmin Fintrafficin liikennesuunnittelijaksi. Hän tietää, miten alan jatkuva muutos tarjoaa mahdollisuuksia kehittyä – ja miksi Fintraffic on työpaikka, jossa osaamista arvostetaan.

Suomi on riippuvainen Itämeren laivaliikenteestä. Tuonnista ja viennistä iso osa kulkee merellä – tehokkaasti ja turvallisesti. Samaan aikaan puhutaan Venäjän varjolaivastosta, GPS-häiriöistä ja laahaavista ankkureista. Kuinka veitsenterällä Suomen meriyhteydet ja huoltovarmuus ovat? Miten meriliikenteen turvallisuus ja toimintavarmuus varmistetaan?

Pohjois-Suomen rautatieliikenteen kauko-ohjausjärjestelmän uudistamishanke POKA etenee. Projektissa suunnitellaan, rakennetaan ja asennetaan Pohjois-Suomen rautatieliikenteenohjausalueelle moderni kauko-ohjausjärjestelmä. Uusi järjestelmä korvaa elinkaarensa päähän tulleen vanhan järjestelmän. Käyttöönotto on edennyt jo yli puolenvälin kokonaistavoitteestaan, ja uusi kauko-ohjausjärjestelmä saataneen tuotantokäyttöön koko käyttöalueelleen vuoden 2027 kesään mennessä.