Suomessa tie-, raide-, meri- ja lentoliikenteen ohjaus on Fintrafficin vastuulla. Vuonna 2025 liikenteenohjaustapalveluilla ehkäistiin vakavia onnettomuuksia, parannettiin liikenteen täsmällisyyttä ja vähennettiin liikenteen päästöjä. Liikenteen tehostuminen tuotti yhteiskunnallemme miljoonasäästöt.
Fintrafficin liikenteenohjauksen ja -hallinnan palveluilla pystyttiin viime vuonna parantamaan merkittävästi liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Fintrafficin strategia- ja viestintäjohtajan Mikko Saariahon mukaan hyviä tuloksia saavutettiin niin maalla, merellä kuin ilmassa.
– Tieliikenteessä ohjauspalveluidemme avulla estettiin laskennallisesti 150 henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta. Samalla pystyttiin vähentämään laskennallisesti noin 13 000 tonnia tieliikenteen hiilidioksidipäästöjä ja lyhennettiin ajomatkoihin käytettyä aikaa noin 500 000 tunnilla. Rahassa mitattuna tieliikenteenohjaus tuotti yhteiskunnallemme noin 75 miljoonan euron säästön, Saariaho sanoo.
Fintrafficin tieliikenteenohjaus perustuu jatkuvaan liikennevirtojen ja keliolosuhteiden seurantaan sekä sääolosuhteita ja liikennetilanteita kuvaavien seurantatietojen reaaliaikaiseen jakamiseen viranomaisille ja liikenteen eri käyttäjäryhmille.
Muita Fintrafficin liikennevirtojen sujuvuuteen ja turvallisuuteen vaikuttavia toimenpiteitä ovat esimerkiksi liikennevalo-ohjaus, tunnelitekniikka sekä vaihtuvat nopeusrajoitukset. Fintraffic mahdollistaa myös poliisin automaattisen liikennevalvonnan.
Lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt kevenivät 100 000 tonnilla
Lentoliikenteessä Fintrafficin lennonvarmistuspalveluilla taataan turvallinen ja taloudellinen ilmatila ja mahdollistetaan suorat lentoreitit.
– Suomen ilmatilassa liikkui viime vuonna yli 240 000 lentoa ja maamme suurimmalla lentoasemalla, Helsinki-Vantaalla, nousuja ja laskuja tehtiin lähes 158 000. Lennonvarmistuksesta johtuvia onnettomuuksia tai vakavia vaaratilanteita ei ollut viime vuonna lainkaan, Saariaho kertoo.
Tehokkailla lennonvarmistuspalveluilla saavutettiin turvallisuuden ohella myös merkittäviä ajallisia, taloudellisia ja ympäristöhyötyjä. Suomen ilmatilan viiveettömyyden ansiosta lentoyhtiöt säästivät yhteensä lähes 7000 lentotuntia ja 41 miljoonaa euroa.
– Lentoliikenteen viiveettömyyttä parantamalla ja mahdollistamalla Helsinki-Vantaalla energiaa säästävät liukulaskeutumiset pystyttiin hiilidioksidipäästöjä vähentämään yhteensä 97 000 tonnia. Se vastaa yli 30 000 polttomoottorilla varustetun henkilöauton keskimääräisiä vuotuisia hiilidioksidipäästöjä, Saariaho painottaa.
Meriliikenteenohjaus esti 8 karilleajoa
Suomen viennistä ja tuonnista yli 90 prosenttia kulkee meriteitse, joten merilogistiikan merkitys Suomen ulkomaankaupalle ja kilpailukyvylle on suuri. Suomen aluevesillä tapahtuvasta meriliikenteenohjauksesta vastaavat Fintrafficin meriliikennekeskukset, jotka valvovat liikennettä ympärivuorokautisesti.
– Meriliikenteenohjauksen ydintehtäviä ovat kauppamerenkulun sujuvuuden ja turvallisuuden varmistaminen karikkoisessa rannikkoympäristössä sekä onnettomuuksien ja niistä aiheutuvien ympäristöhaittojen ennaltaehkäiseminen. Varmistamme myös erittäin vaativan talvikauden meriliikenteen turvallisuuden. Viime vuonna meriliikenteenohjauksemme puuttui 18 000 kertaa ennakoivasti Suomen aluevesillä liikkuvien alusten toimintaan. Ohjauksella estettiin myös 16 vaaratilannetta, jotka olisivat voineet johtaa vakavaan haveriin. Kahdeksassa näistä tilanteista olisi voinut seurata karilleajo, Saariaho kertoo.
Fintraffic osallistuu myös monikansallisiin kehitys- ja yhteistyöhankkeisiin muiden Itämeren alueen merenkulun toimijoiden kanssa, missä tiiviillä yhteistyöllä ja uusilla digitaalisilla ratkaisuilla edistetään merenkulun ja sen logististen ketjujen datanvaihtoa ja tilannekuvan rakentamisesta.
Suomen junaliikenne Euroopan turvallisinta
Fintraffic vastaa raideliikenteessä liikenteenohjauksen ja -hallinnan kokonaisuudesta, johon kuuluvat liikenteenohjaus, kapasiteetinhallinta, liikennesuunnittelu sekä matkustajainformaatio. Liikenteenohjaus ylläpitää jatkuvaa tilannekuvaa ja ohjaa junien kulkua koko rataverkolla ympäri vuorokauden, kun taas kapasiteetinhallinta ja liikennesuunnittelu sovittavat yhteen junaliikenteen, ratatyöt ja eri toimijoiden tarpeet. Fintrafficin käyttökeskustoiminta puolestaan varmistaa sähköradan turvallisen käytön kaikissa tilanteissa. Lisäksi Fintraffic vastaa turvallisuuden valvonnasta ja rataverkon tilannekuvan ylläpidosta sekä häiriötilanteiden koordinoinnista sekä Digirata-hankkeen Kehitys- ja verifiointivaiheen sekä Toteutusvaiheen asiantuntijapalveluiden tuottamisesta.
Näiden palveluiden yhteisvaikutuksena junaliikenne Suomessa on turvallista, sujuvaa ja täsmällistä, sillä esimerkiksi vuonna 2025 junien täsmällisyys nousi jo lähes 93 prosenttiin ja rataverkolla liikennöi yli 580 000 junaa.
– Suomi jakaa EU:n kärkisijan junaliikenteen matkustajaturvallisuudessa esimerkiksi Sveitsin kanssa. Vahva turvallisuustaso perustuu tiiviiseen yhteistyöhön eri toimijoiden välillä. Fintraffic, Väylävirasto ja liikennöitsijät varmistavat, että rautatieliikenne toimii turvallisesti, häiriötilanteisiin reagoidaan nopeasti ja ratkaisuja haetaan yhteistyössä, Saariaho sanoo.
Keskeinen rooli tulevaisuuden raideliikenteen kehityksessä on Digirata-hankkeella, jossa uudistetaan Suomen junaliikenteen kulunvalvontajärjestelmä. Digirata mahdollistaa tiheämmän, täsmällisemmän ja häiriöttömämmän junaliikenteen, parantaa turvallisuutta sekä lisää rataverkon kapasiteettia. Samalla se luo edellytykset automaation ja reaaliaikaisen tiedon laajemmalle hyödyntämiselle. Digirataa täydentää Fintrafficin kehitteillä oleva uusi raideliikenteen ohjaus- ja hallintajärjestelmä, joka parantaa omalta osaltaan liikenteen sujuvuutta, tilannekuvan hallintaa ja häiriötilanteiden ennakointia sekä tuo uusia mahdollisuuksia liikenteen energiankäytön hallitsemiseen.
– Yhdessä nämä uudistukset vievät suomalaista raideliikennettä kohti entistä älykkäämpää, tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää liikennejärjestelmää, Saariaho kiteyttää.
Digiratkaisut voivat ennustaa tulevat liikennetilanteet
Fintrafficin liikenteenohjaus- ja -hallintapalveluilla on saavutettu merkittäviä liikenteen turvallisuudelle, joustavuudelle ja ympäristöystävällisyydelle asetettuja tavoitteita. Saariahon mukaan parantamisen varaa on kuitenkin edelleen. Nyt liikenteenohjauksen järjestelmien ja toimintamallien kehittämisessä korostuu digitaalisten ratkaisujen tehokkaampi hyödyntäminen.
– Tavoitteenamme on, että pystymme tulevaisuudessa entistä paremmin ennustamaan, mitä liikenteessä on tapahtumassa ja miten eri liikennemuotojen tapahtumat vaikuttavat muihin liikennemuotoihin. Tämä yhdistettynä liikenteen automaation edistymiseen merkitsee sitä, että tulevaisuuden liikenne on entistä turvallisempi ja tehokkaampi, Saariaho sanoo.
