Hyppää pääsisältöön
Lentokoneen siipi ilmassa

Pietarin ilmatilan sulkemiset näkyvät Suomessa – myös ylilentojen määrä kasvussa

Pietarin ilmatilan sulkemiset ovat lisänneet hetkellisesti liikennettä Suomen ilmatilassa. Myös ylilentojen määrä on ollut hienoisessa kasvussa, ja kansainvälisessä liikenteessä on nähtävissä positiivista kehitystä. Tieliikenteen kokonaismäärät säilyivät alkuvuonna edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla kohonneesta polttoaineen hinnasta huolimatta. Junaliikenteen kokonaismäärät kasvoivat maltillisesti niin lähi- kuin kaukoliikenteessä.

"Liikennemäärien kehitys alkuvuonna kertoo Suomen liikennejärjestelmän vakaudesta muuttuvassa toimintaympäristössä. Vaikka kansainvälinen tilanne tuo ilmailuun epävarmuutta, lentoliikenne on kokonaisuutenaan kehittynyt Suomessa myönteisesti. Muutokset ilmatilan käytössä ovat korostaneet Suomen merkitystä osana globaalia lentoliikenneverkkoa. Erityisen ilahduttavaa on myös se, että yhä useampi suomalainen hyödyntää Fintrafficin digitaalisia palveluja ajantasaisen liikennetiedon lähteenä”, sanoo toimitusjohtaja Pia Julin Fintrafficista.

Fintrafficin julkaisemia tie-, raide- ja lentoliikenteen liikennemäärätilastoja voi tarkastella verkkosivuillamme.

Junaliikenteessä maltillista kasvua – täsmällisyys heikkeni hieman

Junaliikenteen kokonaismäärät kasvoivat alkuvuonna hyvin maltillisesti. Sekä lähi- että kaukoliikenteessä (+0,9 % ja +0,8 %) nähtiin hienoista nousua edellisvuoteen verrattuna, kun taas tavaraliikenteen volyymit jäivät (-7,4 %) viime vuoden vastaavan ajanjakson tasosta.

Junaliikenteen täsmällisyys heikkeni hieman, mutta säilyi hyvällä tasolla. Lähiliikenteessä täsmällisyys oli 90,8 prosenttia (93,6%), kaukoliikenteessä 88,5 prosenttia (90,2%) ja tavaraliikenteessä 92 prosenttia (92,8%). Muun muassa vähäluminen talvi ja aikainen kevät vaikuttivat täsmällisyyteen positiivisesti.

Ratatyömäärät kasvoivat valtakunnallisesti edellisvuoteen verrattuna lähes seitsemän prosenttia. Alkuvuoden työt etenivät pääosin suunnitellusti ilman merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen. Vähäluminen talvi helpotti mm. kunnossapitotöiden toteutusta, erityisesti eteläisessä Suomessa.

Rekkaliikenteen määrät hienoisessa laskussa

Tieliikenteen määrät pääteillämme (valta- ja kantateillä) olivat alkuvuonna edellisvuoden tasolla, ja liikenteen kokonaismäärä kasvoi tammi–maaliskuussa 0,1 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon.

Ajoneuvoluokkien välillä näkyi pieniä erisuuntaisia muutoksia. Henkilö- ja pakettiautoliikenteen määrä kasvoi 0,1 prosenttia, kun taas raskaan liikenteen määrä väheni 0,7 prosenttia.

Lentoliikenteessä kasvua geopoliittisista haasteista huolimatta

Alkuvuoden kehityssuunta lentoliikenteessä on varovaisen positiivinen, vaikka geopoliittiset tekijät tuovat toimintaympäristöön edelleen epävakautta. Pietarin ilmatilan sulkemiset ovat näkyneet lennonjohdon toiminnassa, kun kansainvälisiä lentoja on jouduttu ohjaamaan uudelleen Suomen tai Viron ilmatilaan. Tämä on lisännyt hetkellisesti liikennemääriä Suomen ilmatilassa.


Alkuvuonna lentoliikenne on kehittynyt kokonaisuutena myönteisesti. Ylilentojen määrä on ollut pienessä kasvussa, ja myös kansainvälisessä liikenteessä on nähtävissä nousua. Lapin charter-lentojen sesonkiliikenne vaimeni odotetusti maaliskuun lopussa, ja kaudesta jäi positiivinen kokonaiskuva.

Tammikuu oli kaikkien aikojen vilkkain kuukausi digipalvelujen käytössä

Fintrafficin digitaaliset palvelut keräsivät vuoden 2026 ensimmäisellä vuosineljänneksellä noin 3,9 miljoonaa käyntiä, kasvua vuoden takaiseen 44 prosenttia (2,7 miljoonaa Q1/2025). Tammikuu oli kaikkien aikojen vilkkain kuukausi Fintrafficin digitaalisissa palveluissa, sillä palveluja käytettiin lähes 1,4 miljoonaa kertaa.

Fintraffic Mobiili on edelleen suosituin palvelu keräten noin 2,8 miljoonaa käyttökertaa (1,8 miljoonaa Q1/2025). Sovelluksen suosion kasvu on vahvaa, sillä sovellusta ladattiin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lähes 25 000 kertaa. Fintrafficin muita suosittuja palveluita ovat lisäksi esimerkiksi Liikennetilanne, Junalähdöt, Matka-reittiopas sekä Palauteväylä.    

Fintrafficin liikennetiedon avoimen datan rajapintoihin Digitraficiin ja Digitransitiin tehtiin yhteensä noin 5,72 miljardia rajapintakutsua, ja dataa näistä palveluista jaettiin yhteensä 243 teratavua. (Digitransit 4,45 miljardia rajapintakutsua, dataa 68TB, Digitraffic 1,27miljardia rajapintakutsua ja dataa 175TB).

Digitrafficin kautta välitetään liikenteen reaaliaikaista tietoa kuten liikennevaroituksia ja kelikamerakuvia. Digitransit puolestaan sisältää ajantasaisen ja kattavan datan Suomen joukkoliikenteestä ja sitä hyödyntävät laajasti muun muassa erilaiset reittioppaat.
 

Jaa

Liitetiedostot

Liite Koko
Liikennemäärät_Q1_2026.pptx 4.2 MB