Tarve vahvistaa yhteyksiä länteen ja pohjoiseen on viime vuosina noussut uudella tavalla esiin. Taustalla ovat varautuminen, huoltovarmuus ja sotilaallinen liikkuvuus.
Kun keskustelemme rajat ylittävästä liikenteestä, esille nousee usein eurooppalainen raideleveys. Keskustelussa kuitenkin helposti unohtuu, että se on vain yksi osa kokonaisuutta. Rajat ylittävä junaliikenne ei synny yhdestä teknisestä muutoksesta, vaan siitä, että järjestelmät toimivat yhteen.
Mitä rajat ylittävä junaliikenne oikeasti vaatii?
Rajat ylittävä raideliikenne on ennen kaikkea yhteentoimivuuden kysymys. Raideleveyden lisäksi keskeisiä tekijöitä ovat sähköjärjestelmät, kulunvalvonta, turvalaitteet ja toimintamallit. Vasta niiden yhteensopivuus mahdollistaa sujuvan liikenteen yli rajojen.
Erot ovat konkreettisia. Suomessa käytetään 25 kV 50 Hz sähköjärjestelmää, Ruotsissa 15 kV 16,7 Hz. Tämä edellyttää kalustolta kykyä toimia useassa järjestelmässä tai veturien vaihtoa rajalla.
Suomessa käytössä oleva JKV-järjestelmä poikkeaa eurooppalaisesta ERTMS-järjestelmästä, joka on yleistymässä koko Euroopassa. Ilman yhteensopivaa kulunvalvontaa junaliikenne ei voi toimia saumattomasti maiden välillä, vaikka raideleveys olisi sama.
Lisäksi ratkaisevat käytännön toimintamallit: henkilöstön osaaminen, kieli- ja lupavaatimukset sekä operatiiviset käytännöt.
Kyse ei siis ole yksittäisestä investoinnista, vaan koko järjestelmän toimivuudesta.
Miten Digirata liittyy kokonaisuuteen?
Digirata rakentaa tälle kehitykselle digitaalisen perustan. Hankkeessa Suomi siirtyy osaksi yhteiseurooppalaista ERTMS-järjestelmää, joka mahdollistaa junaliikenteen toimimisen samalla periaatteella yli rajojen kuin muualla Euroopassa. Ilman tätä yhteensopivuutta raideleveyden yhtenäistäminen ei vielä loisi sujuvaa liikennettä.
Digirata ei muuta raideleveyttä, mutta se muuttaa ratkaisevasti rautatiejärjestelmän toimintaa.
Se modernisoi junaliikenteen ohjauksen ja turvajärjestelmät eurooppalaiselle tasolle ja luo edellytykset sille, että Suomi voi toimia osana laajempaa rautatiejärjestelmää.
Samalla varaudumme tulevaisuutta varten. Jos Suomeen rakennetaan uusia standardiraiteisia ratoja, ne toteutetaan eurooppalaisilla järjestelmillä ja liitetään samaan kokonaisuuteen.
Digirata toimii ikään kuin infrastruktuurin selkärankana, joka yhdistää eri verkot ja mahdollistaa niiden tehokkaan käytön.
Pohjoismainen yhteistyö näyttää suunnan
Rajat ylittävän liikenteen kehittäminen ei tietenkään tapahdu tyhjiössä.
Pohjoismaiden yhteistyö konkretisoi hyvin, mistä kokonaisuudessa on kyse. Maaliskuussa julkaistussa yhteisessä julkilausumassa Suomi, Ruotsi, Norja ja Islanti tunnistavat keskeiset liikennekäytävät, jotka yhdistävät maat toisiinsa ja kytkevät ne osaksi laajempaa eurooppalaista verkkoa. Samalla tarkastelu ulottuu infrastruktuurista ja kalustosta aina palveluihin, sääntelyyn ja käytännön toimintamalleihin.
Myös eurooppalainen raideleveys on osa tätä kokonaisuutta. Yhtä lailla tarvitaan toimivia satamayhteyksiä, tieverkkoa, kalustoa ja ennen kaikkea yhteensopivia ratkaisuja, jotka mahdollistavat liikenteen sujuvuuden yli rajojen.
Kun Suomi vahvistaa yhteyksiään länteen ja pohjoiseen, ratkaisevaa ei ole vain se, mitä rakennamme, vaan se, miten hyvin eri järjestelmät toimivat yhteen.
Siinä ratkaistaan, kuinka sujuvasti Suomi kytkeytyy osaksi eurooppalaista raideliikennettä.
Sanna Järvenpää
Fintrafficin raideliikenteenohjauksen toimitusjohtaja
