Fintrafficin kansallinen liikennevaloetuuspalvelu vaihtaa liikennevalot vihreiksi pelastuksen ja ensihoidon yksiköille. Palvelun tuotantovaihe käynnistyy heinäkuussa, ja palvelun voivat ottaa käyttöön kaikki Suomen kunnat, kaupungit ja hyvinvointialueet.
Fintrafficin tuotepäällikön Juho Neuvosen mukaan kansallinen liikennevaloetuuspalvelu nopeuttaa pelastuksen ja ensihoidon yksikköjen pääsyä kohteeseen sekä vähentää niiden onnettomuusriskiä risteysalueilla. Jatkossa palvelua kehitetään niin, että siihen voidaan liittää myös poliisin ajoneuvot.
”Kansallinen etuuspalvelu tuo turvallisuuden paranemisen ohella yhteiskunnalle myös merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Arvioidemme mukaan hälytysajoneuvojen vasteaikojen lyheneminen säästää yhteiskunnaltamme vähintään 1,5 miljoonan euroa vuodessa. Etuusjärjestelmän hyödyt ovat luonnollisesti merkittävimmät ruuhkaisilla tie- ja katuosuuksilla”, Neuvonen sanoo.
Liikennevaloetuuspalvelu ei varsinaisesti ole uusi keksintö. Ensimmäiset alueelliset palvelut otettiin käyttöön jo 2010-luvun alussa. Ne kehitettiin kuitenkin alueelliseen tarpeeseen, eivätkä ”keskustele” keskenään. Kansalliseen etuusjärjestelmään (ns. HALI 2) voidaan liittää kaikki Suomen liikennevalot sekä hälytysajoneuvot, jotka on varustettu Virve 2 -tietoliikenneliittymällä ja etuusjärjestelmän kanssa yhteensopivalla ajoneuvolaitteella.
”Etuuspalvelu ei katkea hälytysajoneuvon ylittäessä kaupunkien tai hyvinvointialueiden rajat. Kansalliseen etuuspalveluun liitetyt hälytysajoneuvot saavat liikennevaloetuuden kaikilla paikkakunnilla, jossa palvelu on käytössä. Kansallisen etuusjärjestelmän etuna on myös kustannustehokkuus, sillä kustannukset jakautuvat tasapuolisesti kaikkien palvelun käyttöönottaneiden toimijoiden kanssa. Etuuspalvelujärjestelmän kehitykseen on myönnetty Fintrafficille EU-tuki, joka edesauttaa järjestelmän modernisointia ja etuuspalvelun kehitystä.”
Neuvonen pitää tärkeänä, että kansallisen etuuspalveluun vastuualueet ja hinnoittelu on pystytty määrittelemään selkeäksi. Palvelun tuotannosta ja ylläpidosta vastaa Fintraffic. Palvelun käyttäjät, esimerkiksi pelastuslaitokset, huolehtivat ajoneuvojensa laitteistoista ja kuljettajien perehdyttämisestä. Kaupungit, kunnat ja valtio vastaavat omistamiensa liikennevalojen ohjauslaitteistojen ja järjestelmien ylläpidosta.
”Kunnat ja hyvinvointialueet tekevät etuuspalvelusta sopimuksen Fintrafficin kanssa. Niiden maksama palvelumaksu perustuu liikennevaloristeysten ja palveluun liitettyjen hälytysajoneuvojen määrään. Palveluun voidaan liittää kaikki kunnan liikennevalot ja hyvinvointialueen hälytysajoneuvot tai vain osa niistä”, Neuvonen sanoo.
Automatisoitu järjestelmä edistää liikenneturvallisuutta
Kansallinen etuusjärjestelmä toimii täysin automatisoidusti. Se tunnistaa hälytysajossa olevan ajoneuvon sijainnin GPS-signaalin perusteella. Kun hälytysajoneuvo lähestyy risteystä, järjestelmä lähettää liikennevalojen keskusohjausjärjestelmälle pyynnön vaihtaa valot vihreiksi. Liikennevalot palaavat normaaliin toimintaan, kun hälytysajoneuvo on risteyksen ylittänyt.
”Etuuspyyntöjen ajoittamisessa käytetään laskukaavaa, joka huomioi muun muassa kadun nopeusrajoituksen ja liikennevalojen tavanomaisen vaihtumissyklin. Esimerkiksi ruutukaava-alueella etuutta pyydetään hyvissä ajoin ennen hälytysajoneuvojen saapumista risteykseen, jotta risteysalueen ruuhka saadaan purettua.”
Kansallisessa etuuspalvelussa data siirretään salatussa formaatissa tietoturvallisen Virve 2 -verkon välityksellä ja palvelu käyttää Suomen Erillisverkkojen kriittistä infrastruktuuria varten kehittämää tietoturvaympäristöä.
Kansalliseen etuuspalveluun on tuotannon käynnistysvaiheessa liittynyt 10 hyvinvointialuetta, sekä pääosa näiden toiminta-alueella olevien paikkakuntien liikennevaloristeyksistä. Kaikkiaan etuuspalvelun piirissä on jo noin 700 risteystä ja 300 hälytysajoneuvoa.
”Fintrafficin tietojen mukaan pilottivaiheessa mukana olleissa risteyksissä ei sattunut yhtään hälytysajoon liittyvää onnettomuutta, vaikka järjestelmää on pilotoitu jo useamman vuoden ajan.”
Tampereella hyviä kokemuksia etuuspalvelusta
Tampere on yksi liikennevaloetuuspalvelun käytön pioneereista. Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoidon kenttäjohtaja Marko Vilen kertoo, että alueellinen liikennevaloetuuspalvelu otettiin Tampereella käyttöön jo vuosina 2015–2018.
Nyt Tampereella on siirrytty käyttämään kansallista etuuspalvelua. Vilenin mukaan etuusjärjestelmässä ovat mukana kaikki Tampereen kaupungin liikennevalot ja muiden Pirkanmaan kuntien osalta tärkeimpien sisääntuloväylien liikennevalot.
”Etuuden käyttö parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta risteyksissä. Onnettomuuden riski vähenee, kun hälytysajoneuvon ei tarvitse ajaa punaisia päin ja muun liikenteen on aiempaa vaivattomampaa antaa tietä hälytysajoneuvolle. Ambulanssin kulun nopeutuessa, potilaan tavoittamisviive lyhenee ja potilas saadaan myös kuljetettua nopeammin sairaalaan. Tasaisempi kyyti on myös potilaalle mukavampaa”, Vilen summaa hyötyjä.
Hän uskoo, että etuusjärjestelmä tulee seuraavien vuosien aikana hioutumaan vielä nykyistä paremmaksi.
”Ehkä tulevaisuudessa etuusjärjestelmään voitaisiin tuoda dataa liikenteenseurantajärjestelmästä. Jos jokin liittymä on pahasti ruuhkautunut, etuusjärjestelmä voisi aloittaa valo-ohjauksen tavanomaista aikaisemmin, jolloin hälytysajoneuvo ei juutu ruuhkaan. Tällaisissa tilanteissa nykyisestä järjestelmästä ei välttämättä ole apua, koska ajoneuvoja on tietyillä risteysalueilla niin paljon.”
