Uutiset

Laki liikennejärjestelmän digitaalisista tietopalveluista vahvistettiin viime perjantaina. Vuoden 2026 alussa voimaan tuleva laki tuo mukanaan uusia vastuita Fintrafficille. Käytännössä Fintraffic vastaa ensi vuoden alusta alkaen entistäkin merkittävämmin liikennetiedon hallinnasta Suomessa.

ETCS-testilaboratorioon liittyvä testausjärjestelmän hankinta vauhdittaa eurooppalaisen junien kulunvalvontajärjestelmän käyttöönottoa Suomessa. Ratatekniseen oppimiskeskukseen rakennettava ETCS-testilaboratorio mahdollistaa uusien ETCS-järjestelmien turvallisen ja kustannustehokkaan testaamisen virtuaalisessa ympäristössä ennen kenttätestejä.

Tampere–Pori/Rauma-rataosaa rakennetaan vilkasta vauhtia. Kuluneen vuoden painopiste on ollut maastotöissä, kuten kaapelointi- ja asennustöissä. Myös ensimmäiset järjestelmien integraatiotestaukset on päästy aloittamaan laboratorioympäristössä. Ensi vuonna painopiste siirtyy vähitellen testauksiin.

Matkustajille tarjottava informaatio on keskeinen osa onnistunutta raideliikenteen matkakokemusta ja tukee osaltaan myös matkustajien turvallisuutta. Loppuvuonna Fintrafficin tuottamassa matkustajainformaatiossa otetaan käyttöön kaksi uutta toiminnallisuutta: asemien infonäyttöjen varajärjestelmä sekä näyttöihin liittyvä energiansäästöominaisuus.

Frequentis tarjoaa teknisiä ratkaisuja, konsultointia sekä kestäviä järjestelmien elinkaaria Fintrafficin raideliikenteenohjauksen tarpeisiin. Yhdessä tekeminen ja teknologian oikeanlainen hyödyntäminen auttavat rakentamaan sujuvampaa, turvallisempaa ja kestävämpää tulevaisuuden rautatieliikennettä.

Fintraffic vastaa vuosittain yli 500 000 junan ja reilun 82 miljoonan matkustajan turvallisesta ja sujuvasta matkanteosta Suomen lähes 6 000 kilometrin pituisella rataverkolla. Toimiva ja turvallinen raideliikenne rakentuu kuitenkin usean toimijan tiiviistä yhteispelistä. Kertaa tästä eri rautatietoimijoiden työnjako.

Aikataulunmukainen junaliikenne voi tuoda vuosittain miljoonan euron säästöt ja vähentää hiilijalanjälkeä 410 tonnilla. Pienillä muutoksilla voidaan parantaa raideliikenteen sujuvuutta, turvallisuutta ja tehokkuutta – ja ottaa isoja askelia kohti Suomen ilmastotavoitteita. Nämä tulivat ilmi Fintrafficin raideliikenteenohjauksen ja VR:n yhteisesti toteuttamassa sujuvuuskokeilussa.

Suomen rautateillä liikkuu vuosittain puoli miljoonaa junaa ja kymmeniä miljoonia matkustajia. Matkustajajunien lisäksi raiteilla kulkee paljon muutakin liikennettä, kuten tavarajunia ja ratatyökoneita. Fintrafficin raideliikenteenohjaus on näkymätön turvaverkko, joka varmistaa, että junaliikenne pysyy hallinnassa arjen ja poikkeustilanteidenkin keskellä: kun matkustaja kuulee junan myöhästymisestä, liikenneohjaaja on jo tehnyt kymmeniä päätöksiä tilanteen taustalla.

Digirata testaa Kouvola–Kotka/Hamina-rataosuudella ensimmäistä kertaa Suomessa automaattiajojärjestelmää (ATO). Digiradan testiradalla on tähän mennessä suoritettu laajoja koeajoja Sr1-testiveturilla, joka on varustettu modernilla, radioverkkopohjaisella ETCS-kulunvalvontalaitteella (European Train Control System). Nyt radalla alkaa testiajot myös Sm5-junayksiköillä, joihin on asennettu sekä ETCS-järjestelmä että automaattiajojärjestelmä. Testiajot tarjoavat arvokasta kokemusta eri junatyypeillä. Automaattiajoon liittyvillä testauksilla saadaan tärkeää tietoa ja oppia erityisesti Digiradan toteutusvaiheeseen.

Toteutusvaiheen toteutussuunnitelma -projektin (ToTo) alkuvuotta on leimannut projektin laajeneminen useille substanssialoille ja useiden uusien työkokonaisuuksien käynnistäminen. Erityisesti operointikonseptin ja -skenaarioiden valmistelu sekä erilaiset tekniset selvitykset ja kuvaukset ovat työllistäneet projektia merkittävästi.

Luvaton liikkuminen rautateillä on lisääntynyt viime vuodesta. Fintrafficin tilastojen mukaan elokuun loppuun mennessä on raportoitu noin 1 450 junan myöhästymistä asiattoman radalla liikkumisen vuoksi. Viime vuonna määrä samalla aikajaksolla oli reilu 1300 ja koko vuoden osalta 2021.

Suuremmat logistiikka-alan yritykset ovat edenneet digitalisaatiossa merkittävästi koronan jälkeen. Pk-yritykset sen sijaan tarvitsevat lisää resursseja, osaamista ja selkeän suunnitelman.

Operatiivinen palvelutuotanto kaikissa liikennemuodoissa ja digitaalisissa palveluissa sujui tavoitteiden mukaisesti. Myös turvallisuustaso on pysynyt hyvänä. Yhtiön strategiaa toteuttavat kehityshankkeet ovat edenneet pääsääntöisesti suunnitelmien mukaan.

Fintraffic avasi toukokuussa haun rautateiden liikenneohjaajakoulutukseen. Haku oli avoinna reilut kolme kuukautta, minkä aikana hakemuksia tuli huimat 2880. Koulutus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä mukaan kehittämään suomalaista raideliikennettä ja varmistamaan sen turvallisuus ja sujuvuus. Ennätyssuuren hakijamäärän taustalla arvellaan olevan työn merkityksellisyyden lisäksi varma työllistyminen sekä hyvät mahdollisuudet edetä uralla esimerkiksi asiantuntijatehtäviin.

Junan pysähtymisalueen hahmottaminen laiturilla voi olla matkustajalle epäselvää. Fintraffic Raiteelle tehdyssä opinnäytetyössä selvitettiin sektoroinnin kehittämistarpeita ja esitettiin konkreettisia keinoja matkustajainformaation parantamiseksi niin asemilla kuin digitaalisissa kanavissakin.