Tehtävänämme on tiiviissä yhteistyössä kumppaneidemme kanssa varmistaa, että rautateillä voi matkustaa ja kuljettaa turvallisesti, sujuvasti ja ympäristöystävällisesti. Työmme on koko Suomelle merkityksellistä, sillä rataverkolla liikkuu vuosittain yli puoli miljoonaa junaa ja kymmeniä miljoonia matkustajia.
Palveluihimme kuuluvat rautateiden liikenteenohjaus, kapasiteetinhallinta ja liikennesuunnittelu ratatöiden ja junaliikenteen yhteensovittamiseksi. Tuotamme myös junamatkustajien matkustajainformaatiopalveluita. Käyttökeskuksemme vastaa sähköradan valvonnasta ja käytöstä. Turvallisuuden valvontapalvelu vastaa rataverkon valvontakameroista.
Tilannekeskuksemme vastaa rataverkon ja liikenteenohjauksen valtakunnallisesta valvonnasta ja toiminnan koordinoinnista häiriö- ja onnettomuustilanteissa. Palvelukokonaisuuksiin kuuluvat rataliikennekeskus, Tilannekoordinaattori-palvelu sekä liikenteen laadun valvomo. Tilannekeskus huolehtii rataverkon tilannekuvan tuottamisesta rautatiejärjestelmässä toimiville sidosryhmille ja medialle.
Junakulunvalvonnan uudistamiseen tähtäävän Digirata-hankkeen Kehitys- ja verifiointivaiheen toteuttaminen palveluna on meidän vastuullamme.
Vuosi 2025 merkitsi Fintrafficin raideliikenteenohjaukselle merkittäviä askeleita kohti uutta. Vuoden aikana kehitimme määrätietoisesti suomalaista raideliikennettä päämääränämme edistää turvallisuutta, sujuvuutta ja ympäristöystävällistä liikennettä sekä tehostaa toimintaa. Roolimme digitalisaation kehittäjänä ja ajurina näkyi uusien teknologioiden ja digitaalisten ratkaisujen rakentajana. Päivitimme myös toimintamme rakennetta vastaamaan paremmin tätä uutta kehitysmatkaamme.
Vuonna 2025 palvelumme laajenivat liikenteenohjauksessa ja -hallinnassa. Käynnistimme merkittävät panostukset uuden junaliikenteen ohjaus- ja hallintajärjestelmän (Atlas-projekti) kehittämiseen. Uusi järjestelmä parantaa junaliikenteen sujuvuutta, turvallisuutta ja liikenteenhallinnan laatua sekä mahdollistaa automaation laajemman hyödyntämisen. Projektin aikataulu mukailee Digiradan aikataulua ja sen kustannusarvio on 200 miljoonaa euroa vuoteen 2040 mennessä.
Digirata oli edelleen kehitystyömme keskiössä, ja sen kehitys- ja verifiointivaihe eteni suunnitellusti. Vaikutuksia operatiiviseen toimintaan ja työvälineisiin arvioitiin laajassa yhteistyössä raideliikenteenohjauksen eri toimintojen ja sidosryhmien välillä. Ensimmäisen kaupallisen Digirata-rataosan (Lielahti–Pori/Rauma) rakentaminen eteni, ja Kouvola–Kotka/Hamina-rataosalla testattiin yhteiseurooppalaista radiopohjaista ETCS-järjestelmää sekä automaattiajojärjestelmää (ATO). Digiradan KVV-allianssimallin mukaisesta yhteistyön jatkumisesta on sovittu Väyläviraston kanssa.
Raideliikenteen kauko-ohjausjärjestelmien uudistustyö jatkui ja Pohjois-Suomen kauko-ohjausjärjestelmän käyttöönotto eteni suunnitellusti.
Kapasiteetinhallinnan palveluissa ratapihojen ohjauksen järjestelmä (Saaga) otettiin käyttöön valtakunnallisesti ja järjestelmän käytön piiriin on saatu uusia liikennöitsijöitä. Aloitimme myös uuden kapasiteetinhallintajärjestelmän (Sofia) kehitystyöt. Järjestelmä korvaa elinkaarensa päässä olevan nykyisen järjestelmän.
Toteutimme vuoden 2025 aikana raideliikenteen digitaalisen kaksosen selvityksen, jossa koottiin toimialan yhteinen näkemys digitaalisen kaksosen perustan rakentamisen vaatimuksista. Työ selkeytti raideliikenteen tiedon nykytilaa ja toi valmiuksia lähteä koordinoimaan yhteen toimivan tiedon kehitystä. Raideliikenteen tietopohjan kehittäminen mahdollistaa kehittyneempien tietoon pohjautuvien ratkaisuiden hyödyntämisen sekä Digiradan ja Atlas-projektin täysimääräisen hyödyn saamisen koko toimialalle.
Turvallisuuden kehittämisessä pääpainopisteemme oli ratatöiden turvallisuuden parantamisessa yhdessä Väyläviraston kanssa. Lisäksi paransimme toimintamme jatkuvuutta ja varautumista.
