Fintrafficin vuosikertomus 2025 on julkaistu osoitteessa https://www.fintraffic.fi/fi/fintraffic/vuosikertomukset
Vuosi 2025 toi liikenteelle useita haasteita, kuten epävakaan maailmanpoliittisen tilanteen, vaihtelevat sääolot ja lukuisia häiriötilanteita. Näissä oloissa Fintrafficin keskeinen tehtävä – liikenteen turvallisuuden, sujuvuuden ja toimintavarmuuden varmistaminen kaikissa liikennemuodoissa – korostui. Suomen liikennejärjestelmän toiminnalle kriittisten liikenteenohjauspalveluiden toimintavarmuus ja laatu maalla, merellä ja ilmassa pysyi korkeana koko vuoden. Perustehtävänsä lisäksi Fintraffic vahvisti asemaansa liikennetiedon solmukohtana, ja edisti näin turvallisia ja sujuvia matkoja ja kuljetuksia sekä alan liiketoimintaa.
Avainlukuja 2025:
- Fintraffic-konsernin liikevaihto 267,7 (253,6) miljoonaa euroa.
- Tilikauden tulos 18,1 (15,1) miljoonaa euroa.
- Fintrafficin toiminta on tehostunut vuosina 2023–2025 kumulatiivisesti 24 miljoonaa euroa automaatioasteen nostamisen, liikenteenohjauksen toiminnan organisoinnin, omaisuuden tehokkaan elinkaarihallinnan sekä kustannustehokkaiden hankintojen avulla.
- Investoinnit 45,1 (54,0) miljoonaa euroa.
- Fintrafficissa työskenteli vuonna 2025 keskimäärin 1 193 (1 198) ammattilaista.
”Vaikutimme palveluillamme jatkuvasti liikenteen turvallisuuteen, sujuvuuteen ja ympäristöön sekä tuimme viranomaisten työtä muun muassa tarjoamalla joka hetki ajantasaista tilannekuvaa liikennejärjestelmästä. Vuonna 2025 liikenteenohjauspalveluidemme toimintavarmuus pysyi hyvällä tasolla, vaikka Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ovat edelleen heijastuneet toimintaamme. Edellisvuosien tapaan voimassa olevat pakotteet rajoittivat liikenteen volyymikehitystä etenkin lennonvarmistuksessa. Suomeen kohdistui myös GNSS-häirintää, joka vaikutti lennonvarmistuksen ja meriliikenteenohjauksen toimintaympäristöön”, kertoo Fintrafficin toimitusjohtaja Pia Julin.
Fintrafficin palvelut ja avoin data vaikuttavat laajasti liikennejärjestelmän toimivuuteen ja turvallisuuteen, Suomen ja sen eri alueiden saavutettavuuteen, kotitalouksien arkeen, yritysten toimintaan ja koko suomalaiseen yhteiskuntaan.
Näin vaikutimme Suomeen 2025 yhdessä kumppaneidemme kanssa:
- Lennonvarmistus: Suomen lentoliikenne toimi täsmällisesti ja ilmatila on erittäin tehokas eurooppalaisessa vertailussa. Lennonvarmistuspalvelua tarjottiin kaikkiaan yli 240 000 lennolle. Suomen ilmatilan viiveettömyyden takia säästyneet lentominuutit olivat yli 400 000 ja säästyneet CO2-päästöt noin 70 000 tonnia. Tehokas ilmatila tuotti Suomessa operoiville lentoyhtiöille yli 40 miljoonan euron suoran hyödyn verrattuna eurooppalaiseen keskiarvoon.
- Raideliikenteenohjaus: Raiteilla vastasimme yli 580 000 junan turvallisesta ja sujuvasta matkanteosta. Junien täsmällisyys parani edellisvuodesta 5,1 prosenttiyksikköä yltäen jo liki 93 prosenttiin. Samalla junaliikenteen turvallisuus matkustajille sijoittui EU-vertailussa kärkisijalle (1/29).
- Meriliikenteenohjaus: Kauppamerenkulussa puutuimme proaktiivisesti alusten liikkumiseen noin 18 000 kertaa ja varmistimme niin rahti- ja matkustajalaivojen kuin tankkereidenkin turvallista ja sujuvaa kulkua. Estimme vuoden aikana kahdeksan mahdollista karilleajoa. Vahvistimme samalla alusliikenteen turvallisuutta kartoittamalla erikoiskuljetusten, kuten LNG- ja LPG-säiliöalusten, varoalueiden lisätarpeita Suomen rannikolla sekä kehitimme tilannekuvapalvelua, joka tukee kauppamerenkulun hallintaa satelliittipaikannuksen häiriötilanteissa.
- Tieliikenteenohjaus: Liikenne sujui tieverkolla, ja laajavaikutteisilta poikkeamatilanteilta vältyttiin. Tieliikenteenohjauksessa jalostettiin tietovirtoja datasta, jota kerättiin kumppaneiden rinnalla noin 20 000 liikenteenhallinta- sekä keli- ja säälaitteesta. Keli-, olosuhde- ja häiriötiedot kulkivat eri viranomaisten, kuten poliisin ja pelastuksen, sekä tieliikennekeskusten välillä. Reaaliaikaista kelidataa hyödynnettiin laajasti teiden kunnossapidossa, jossa kelitiedon merkitys korostui erityisesti talvikaudella. Keli- ja olosuhdetietoa jaettiin tien käyttäjille radiotiedotteina sekä suoraan autojen navigaattoreihin. Kaikkiaan tieliikenteenohjauksesta lähetettiin 11 000 liikennetiedotetta ja vastaanotettiin 100 000 asiakaspuhelua.
- Digitaaliset ekosysteemipalvelut: Digitaaliset palvelut, kuten Fintraffic Mobiili, Liikennetilanne, Palauteväylä sekä muut informaatiopalvelut, tukivat tiedon keruuta ja liikenteen reaaliaikaista tilannekuvaa. Digitraffic-palvelun tarjoamiin liikennedatan rajapintoihin tehtiin 5,6 miljardia kyselyä. Joukkoliikenteen reittioppaiden hyödyntämään Digitransit-tietopohjaan tehtiin 17 miljardia rajapintakutsua. Digitaalisten palvelujen vierailumäärät Fintrafficin palveluissa kasvoivat vuoden aikana lähes 50 prosentilla ja Fintraffic Mobiilin latausmäärät kaksinkertaistuivat edellisvuoteen verrattuna.
Fintrafficin vuosikertomuskokonaisuus sisältää hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, hallinnointi- ja palkitsemisselvityksen sekä vuosikatsauksen. Vastuullisuusraportti myötäilee CSRD-direktiivin mukaisia raportointistandardeja ja julkaistaan osana vuosikatsausta.
