Haku

Suomalaiset sanovat vähentäneensä alkuvuonna autoilua kalliin polttoaineen vuoksi. Entistä useampi perhe aikoo myös karsia kesälomamatkojaan tänä kesänä. Asia ilmenee liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä, jossa selvitettiin polttoaineen hinnan nousun vaikutuksia liikenteeseen. 

90-luvun telemarkkina-alan vallankumous ei helposti unohdu. Nimitän tuota murrosta vallankumoukseksi, koska sitä se nimenomaan oli: kokonaisvaltainen mullistus, jossa vanha korvataan murehtimatta uudella.

Ihmiset ja tavarat ovat aina liikkuneet paikasta toiseen. Tämä on luonut työtä, vaurautta ja iloa. Nyt liikenne on isoimmassa murroksessaan vuosikymmeniin. On leikattava päästöjä ja kustannuksia sekä parannettava palveluita matkustamisessa ja kuljettamisessa. Koska kotitalouksien ja yritysten varoista kymmeniä miljardeja euroja kuluu vuosittain liikenteeseen, asia koskettaa meistä jokaista.

Vielä kymmenisen vuotta sitten ajo-ohjeiden tulostaminen paperille oli arkipäivää. Nyt lähes jokaisesta autosta löytyy navigaattori tai älypuhelin, joiden karttasovellukset opastavat autoilijan perille asti. Samalla liikenneturvallisuus on parantunut, kun tarve esimerkiksi riskialttiille u-käännöksille on vähentynyt.

Aidossa ekosysteemissä yritykset luovat yhdessä arvoa enemmän kuin yksin toimiessaan. Mitä enemmän toimijoita tällaisessa ekosysteemissä on, sitä enemmän arvoa tuotetaan. Siinä on hyödyn kierre. Näin myös erottaa aidon ekosysteemin yksinkertaisemmasta alihankintaketjusta, jossa harvoin on tällaista toisiaan hyödyttävää monimutkaista verkottumista.

Päivä sisälsi monta oivaltavaa ja kauaskatseista puheenvuoroa siitä, miten eri toimijat ovat tehostaneet toimintaansa, vähentäneet päästöjä, parantaneet turvallisuutta ja kehittäneet asiakaskokemusta datan avulla. Päivässä korostuneita teemoja olivat niin yhdessä tekeminen, rohkeus kokeilla ja konkreettinen tekeminen. Puheiden aika on nyt ohi!

Epävarma taloustilanne, hybridityön vakiintuminen ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttavat edelleen tieliikenteen määriin Suomessa. Henkilöautoja ja raskasta liikennettä kulki pääteillä vuoden viimeisellä neljänneksellä selkeästi vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan lentoliikenteessä Lapin joulusesonki oli ennätysvilkas. Tiedot ilmenevät liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin loka-joulukuun tilastoista.

Fintraffic kartoittaa kyselyllä toimijoiden tarpeita - vastaa kyselyyn ja vaikuta!

Fintraffic kehittää jatkuvasti palveluitaan sujuvien matkojen mahdollistamiseksi ja liikenteen reaaliaikaisen tilannekuvan tarjoamiseksi. Vuodenvaihteessa parannettiin lauttaliikenteen tietojen käytettävyyttä valtakunnallisissa palveluissa. Tämän ansiosta kenen tahansa on helppo välttyä turhalta odottelulta ja katsoa, milloin lautta on saapumassa rantaan. Lauttatiedot täydentävät Fintrafficin rakentamaa kattavaa reaaliaikaista tilannekuvaa suomalaisesta liikenteestä.

Tulevaisuudessa droonit toimittavat paketit kotiin sekä auttavat maanviljelyssä ja rakennustyömailla. Kehitys tulee olemaan nopeaa näiden sovellusten osalta, kun Euroopan perussäännöt ja turvalliset ilmatilakäytännöt (U-space) luodaan miehittämättömien ilma-alusten osalta. Alan edistysaskelia vauhdittavat esimerkiksi tarve vähentää liikenteen ja logistiikan päästöjä sekä digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet.

Reittioppaiden hakuominaisuudet nopeutuvat ja monipuolistuvat uuden sukupolven reititysmoottorin käyttöönoton myötä. Ensimmäisenä moottori tulee käyttöön Tampereen reittioppaassa keskiviikkona 22. helmikuuta. HSL-alueella ja valtakunnallisessa Matka.fi -reittioppaassa uusi reititysmoottori otetaan käyttöön myöhemmin kuluvan kevään aikana.

Ekosysteemi- ja teknologiajohtajamme Janne Lautanala on ehdolla Vuoden 2023 teknologiajohtajaksi.

Venäjän hyökkäyssodalla on merkittäviä seurauksia myös Itämeren alueen logistiikkaan. Lännen kaupankäynti Venäjän kanssa on vähentynyt ratkaisevasti ja läntiset logistiikkatoimijat ovat pitkälti vetäytyneet Venäjältä. Näin ollen voidaan tietyssä mielessä todeta, että Suomi on logistisesti jälleen yksin täällä Euroopan koillisosassa. Suomen idänkaupan tyrehtyminen lisää myös merikuljetusten osuutta ulkomaankaupassamme, joten saariefekti on entisestään kasvanut.

Suomi on viennistä riippuvainen kansantalous, ja liikenne on läsnä jokaisen suomalaisen arjessa: ihmiset ja tavarat liikkuvat ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Olipa kyse ihmisten tai tavaroiden liikuttamisesta, paljon työtä digitalisaation eteen on jo tehty. Kuinka Fintrafficissa edistettiin liikennealan digitalisaatiota ja reilua datataloutta vuonna 2021? Millaisia merkkipaaluja on jo saavutettu, ja mitä konkreettista tapahtuu tänä vuonna? Kuinka yhteinen sääntökirja auttaa valjastamaan teknologian tehokkaammin käyttöön?