Blogi: Miten hyvä B2B-ekosysteemi toimii ja miten sitä johdetaan?
Aidossa ekosysteemissä yritykset luovat yhdessä arvoa enemmän kuin yksin toimiessaan. Mitä enemmän toimijoita tällaisessa ekosysteemissä on, sitä enemmän arvoa tuotetaan. Siinä on hyödyn kierre. Näin myös erottaa aidon ekosysteemin yksinkertaisemmasta alihankintaketjusta, jossa harvoin on tällaista toisiaan hyödyttävää monimutkaista verkottumista. Näin luonnehtii Fintrafficin Ekosysteemi- ja teknologiajohtaja Janne Lautanala.
Blogi julkaistu aiemmin Funnelin verkkosivuilla vierailijablogina.
”Kuten biologisissa ekosysteemeissä eliöt tarvitsevat toisiaan, myös B2B-ekosysteemissä on maksimaalinen hyödyn kierre.”
Erilaiset ekosysteemit, samanlaiset periaatteet
Ekosysteemejä voidaan jaotella monella eri tavalla, mutta niiden pääperiaate verkottumisen hyödyttävyydessä pysyy samana. Yksityisen puolen ekosysteemeissä onnistumista mitataan rahalla, kun julkisen puolen ekosysteemien menestys näkyy vaikuttavuudessa. Esimerkiksi meillä Fintrafficin fasilitoimassa Liikenteen dataekosysteemissä emme halua maksimoida omia tulojamme vaan haluamme luoda mahdollisimman turvallisen, sujuvan ja vähäpäästöisen liikenteen sekä mahdollistaa muille liikennealan toimijoille tehostumista ja uudenlaista liiketoimintaa. Jotta tämä onnistuu, työ dataekosysteemissä auttaa koko alaa rakentamaan oikeudenmukaisen ja kasvua tukevan toimintaympäristön liikenteen toimialalle.
Toinen verkoston tavoitteista ilmenevä karkea jaottelu kertoo, onko kyseessä innovaatioekosysteemi vai liiketoimintaekosysteemi. Ensimmäisessä on selkeä putki, missä edetään yhdessä kohti kehitystavoitetta. Jälkimmäisessä myydään heti asiakkaalle. Molemmissa parasta olisi ottaa asiakkaatkin mukaan ekosysteemiin kertomaan tarpeistaan ja ideoimaan ratkaisuja. Tämä saattaa helposti varsinkin innovaatioekosysteemin vauhdissa unohtua, kun rakastutaan omaan tekemiseen ja tuotteeseen.
Kolmas ekosysteemejä erottava tekijä liittyy sen organisoitumiseen. Puhutaanko yhden vahvan toimijan – veturin tai orkestroijan – ympärille muodostuvasta ekosysteemistä vai onko toiminta osapuolten kesken tasavertaisempaa? Ekosysteemin elinkaaressa orkestroijan vetovastuu saattaa myös välillä vaihtua. Ekosysteemissä ylipäätään onkin tärkeää pitää avoimesti selvillä, kuka toimii missäkin roolissa ja kenellä on mikäkin vastuu.
”Järkikin jo sanoo, että ykkösketju ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla, jos siinä on kolme NHL-pelaajaa ja kaksi pipolätkäilijää.”
Hyvän ekosysteemin osatekijät
Ekosysteemi saadaan toimimaan hyvin yksinkertaisesti sillä, että laitetaan oikeat toimijat oikeisiin paikkoihin. Kuten missä tahansa yrityksessä, myös ekosysteemin toiminnan runkona on visio ja tavoitteet sekä millä rooleilla näihin tähdätään. Nämä kolme asiaa määrittää tekemistä ja roolien täyttämistä. Sen lisäksi, että eri rooleihin on hyvä saada parhaimmat tekijät, näiden toimijoiden välillä vallitseva luottamus vaikuttaa suuresti tulokseen ja tavoitteissa onnistumiseen. Luottamusta puolestaan kasvattaa avoimuus sekä selkeät pelisäännöt ja niiden noudattaminen, esimerkiksi miten jaetaan vastuut, kustannukset ja voitot.
Ekosysteemin palapelissä palasia on paljon, ja siksi onkin hyvä, että toiminnalla on selkeästi yksi tai useampi yritys, jotka draivaavat tekemistä eteenpäin, toimivat ekosysteemin vetureina, fasilitaattoreina tai orkestroijina. Ekosysteemiin voidaan ottaa toimijoita mukaan avoimella taktiikalla, jolloin ainoa kriteeri on se, että organisaatio uskoo tuottavansa ekosysteemille arvoa omalla toiminnallaan. Näin toimitaan esimerkiksi Fintrafficin Liikenteen dataekosysteemissä. Yksityisen puolen ekosysteemeissä järjestetään monesti match-makingejä, joissa selvitetään mukaan hakevien yritysten kanssa, löytyykö yhteisiä tavoitteita ja soveltuvuutta eri rooleihin.
Ekosysteemin onnistumisen mittaaminen
Jotta tiedät, miten olet onnistunut tekemisessäsi, sitä on mitattava. Ekosysteemin onnistumista voidaan ja pitääkin mitata useammalla eri tavalla. Toimijoiden määrä on helposti yksi mittari. Toisena tarkastellaan tavoitteiden saavuttamista tai valmiiksi saamista. Yksityisissä ekosysteemeissä mitataan, miten hyvin toimijoille saadaan liikevaihtoa. Julkisvetoisissa ekosysteemissä mitataan myös vaikuttavuutta, meillä esimerkiksi sitä, kuinka paljon olemme lisänneet turvallisuutta tai laajasti olemme mahdollistaneet matkaketjujen syntymissä liikennejärjestelmässä.
Ekosysteemeissä voidaan myös mitata toimijoiden kokemusta yhteistyön hyödyllisyydestä ja jouhevuudesta. Näin saadaan viitteitä pitkin ekosysteemin elinkaarta, toimiiko verkosto parhaalla mahdollisella tavalla vai onko tarvetta tehdä vaihdoksia tai muuttaa kurssia. Myös niiden parhaiden tekijöiden löytämiseksi oikeaan rooliin voidaan käyttää mittareita, joilla selvitetään mahdollisten kanssatoimijoiden arvomaailmaa ja bisnestavoitteita sekä odotuksia ekosysteemissä toimimisesta. Näillä konsteilla voidaan hakea sitä parasta ykkösketjua.
Riippumatta siitä, missä olet töissä, kaikki maailman fiksuimmat ihmiset eivät ole töissä sinun organisaatiossasi. Tarvitaan yhteisinvestointeja ja yhteistyötä. Varsinkin Suomessa tämä on tärkeää. Mallia kannattaa hakea esimerkiksi Aasiasta. Ekosysteemimäinen liiketoiminta on tulevaisuus, jolla Suomi saadaan entistä parempaan nousuun.
Hyvin toimivan ekosysteemin tekijät
- Yhteinen visio ja tavoite
- Selkeät pelisäännöt
- Hyvät tiedonjaon alustat
- Avoin toiminta
- Toimijoiden selkeät roolit
- Vähintään yksi draiveri (veturi/fasilitaattori/orkestroija/projektin vetäjä)
- Asiakkaat mukaan ekosysteemiin
- Toiminnan mittaaminen
- Suunnan tarkistus pitkin matkaa
