Digitalisaatio ei ole kulu, vaan investointi – ekosysteemityö kääntää uuden lehden liikennealan toiminnassa

Suomi on viennistä riippuvainen kansantalous, ja liikenne on läsnä jokaisen suomalaisen arjessa: ihmiset ja tavarat liikkuvat ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Olipa kyse ihmisten tai tavaroiden liikuttamisesta, paljon työtä digitalisaation eteen on jo tehty. Kuinka Fintrafficissa edistettiin liikennealan digitalisaatiota ja reilua datataloutta vuonna 2021? Millaisia merkkipaaluja on jo saavutettu, ja mitä konkreettista tapahtuu tänä vuonna? Kuinka yhteinen sääntökirja auttaa valjastamaan teknologian tehokkaammin käyttöön?

Fintrafficin 9.2.2022 verkossa järjestämässä Liikenteen Digikuuri 2022 -tilaisuudessa liikenteen digitalisaation kehitysaskelista kertoi Fintrafficin toimitusjohtaja Pertti Korhonen.

- Suomi odottaa liikenteeltä houkuttelevia liikkumispalveluita ja sujuvia matkaketjuja, logistiikan kilpailukykyä, koko maan saavutettavuutta, alhaisia päästöjä, korkeaa turvallisuustasoa sekä uutta kansainvälistä liiketoimintaa. Uskomme Fintrafficissa vahvasti, että digitalisaatio on tärkeä työkalu näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteemme on muun muassa vähentää liikennepäästöt puoleen tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Digitalisaatio luo mahdollisuuksia tehostaa myös kansantaloutta, jossa liikenteen ja logistiikan kustannukset ovat yllättävän korkeita, noin 13 prosenttia bruttokansantuotteesta, kertoo Korhonen.

Alustatalous ravistelee vanhoja asetelmia ja luo uusia mahdollisuuksia. Datataloutta tulee rakentaa avoimen datan päälle niin, että luottamus rakentuu ja säilyy eri toimijoiden välillä.

- Ekosysteemityöllä dataa jalostetaan yhdessä niin, että sen laatu saadaan kuntoon. Hyvä esimerkki on, missä tietty joukkoliikenteen pysäkki sijaitsee: datan avulla saadaan läpinäkyväksi se, mitä reittejä todellisuudessa on ja milloin niillä kulkee oikeasti liikennettä. Tavoite on saada liikennedata ehyeksi ja jaettua niin, että sen päälle voidaan rakentaa liiketoimintamalleja, joiden lopputuotteena syntyy paremmin toimivia palveluita liikenteeseen. On kuitenkin löydettävä tasapaino, jossa luodaan avointa ja reilua kilpailukenttää, mutta samalla suojellaan yksilön tietoja ja oikeuksia, jatkaa Korhonen.

Yhteiset pelisäännöt tärkeä etappi liikenteen digitalisaatiossa

Datan avoimuus ei riitä, vaan on löydettävä tapa toteuttaa eheät matka- ja logistiikkaketjut. Fintrafficissa tämän tavoitteen toteutumisen pohjana toimii laadukas data, jonka tietomallit ovat kunnossa, perustiedot hallittu sekä rajapinnat riittävän ehyiksi rakennetut. Liiketoimintamallien toimivuus on lisäksi mahdollistettava yhtenäisten sopimusten ja pelisääntöjen avulla.

- Liikenteen ekosysteemityöhön on lähtenyt mukaan jo yli 130 toimijaa. Yhteistyö perustuu avoimuuteen, jotta pääsemme rakentamaan yhteensopivuutta tavalla, jonka lopputuloksena voidaan tuottaa liikenteen palveluita saumattomasti loppuasiakkaalle. Fintraffic koordinoi ekosysteemityötä, mutta työtä tehdään ennen kaikkea yhdessä liikenteen ja logistiikan toimijoiden kanssa, avaa Korhonen.

Yksi keskeinen kysymys ekosysteemityössä ovat yhteiset pelisäännöt eli kuinka eri toimijat toimivat liikenteen ja logistiikan ympäristössä. Aiemmin esimerkiksi tunnistautumiseen liittyvistä asioista sopiminen on ollut haastavaa, kun yhteisiä toimintamalleja ei ole ollut. Tekniikka on hoitunut, mutta bisnesmallien puolella on ollut haasteita sen suhteen, mitä dataa jaetaan ja mitä ei. Nyt, kun toimijat sopivat yhdessä pelisäännöt, saadaan myös teknologisosuus paremmin käyttöön.

- Olemme ottaneet Sitran luoman Reilun datatalouden sääntökirjan pohjaksi, jota olemme soveltaneet liikenteen alueelle eri toimijoiden kanssa. Liikenteen sääntökirja alkaa olla valmis: tällä hetkellä eri toimijat ja yritykset ovat sitoutumassa yhteisiin pelisääntöihin. Tämä on tärkeä etappi, jolla liikenteen digitalisaatiota saadaan vietyä konkreettisesti eteenpäin, kehuu Korhonen.

Vahvuuksien ja kokemuksen lisäksi tarvitaan investointeja

Suomessa on paljon vahvuuksia ja kokemusta digitalisaatiosta. Monella tavalla liikenteen digitalisaatiota voidaan verrata tietoliikenteen rakentamiseen viimeisten vuosikymmenien aikana.

- Suomessa on vahva digitaalinen osaaminen, hyvät datavarannot, teknologisosaamista, luottamuksen ilmapiiri, vahva yhteistyön perinne sekä hyvät ja toimivat testaamismahdollisuudet. Lisäksi Suomella on hyvä brändi maailmalla: meitä pidetään edelläkävijöinä liikenteen datataloudessa. Onnistumisen avaimia täydentävät taustalla vaikuttava fiksu EU-lainsäädäntö sekä yhteistyö muiden Pohjoismaiden kanssa, listaa Korhonen.

Vahvuuksien lisäksi kehitystyön onnistuminen vaatii rohkeita investointeja. Julkisen sektorin ohella myös yritysten kannattaa investoida sekä lähteä kehittämään omia liiketoimintamallejaan ja kyvykkyyksiään yhteensopivaksi digitaalisten ratkaisujen kanssa. Ekosysteemityössä saa valmiita rakennuspalikoita sekä pääsee vaikuttamaan siihen, kuinka liikenteen ja logistiikan datatalous Suomessa kehittyvät. Viime vuonna hienosti käynnistynyt kehitystyö jatkuu tänä vuonna konkreettisten tekojen kautta.

- Tavoitteena on mm. saada valtakunnallinen liikenteen tilannekuva eheäksi, joukkoliikenteen data kuntoon ja yhteensopivaksi EU-lainsäädännön kanssa sekä valmistautua logistiikkapuolella sähköisen rahtikirjan käyttöönottoon. Lisäksi panostamme henkilön tunnistamiseen ja luottamuksen vahvistamiseen sekä henkilöinformaation jakamiseen GDPR-säädösten mukaan. Kannustan kaikkia liikennealan toimijoita katsomaan nykytilanteen yli ja etsimään uusia ratkaisuja, jotka todella toimivat kansalaisten ja logistiikan tarpeisiin – tämä edesauttaa myös bisneksen elinvoiman paranemista, kannustaa Korhonen.

Katso Pertin puheenvuoro kokonaisuudessaan: Liikenteen Digikuuri 2022