Haku

Eri toimialoilla tuotettu data ja sen hyödyntäminen mullistavat talousjärjestelmää yhtä paljon kuin sähkön keksiminen aikanaan. Näin ennustaa Sitran yliasiamies, entinen pääministeri ja EU-komissaari Jyrki Katainen Fintrafficin tuottamassa Tietoa liikenteeseen -podcastissa.  

- Elämme murroksessa, jossa datan hyödyntäminen tulee tuomaan saman mittakaavan muutoksia kuin sähkön keksiminen. On tärkeää, että jo tämän kehitysvaiheen alussa luodaan pelisäännöt, jotka mahdollistavat innovaatioiden, kilpailun ja markkinan syntymisen, Katainen sanoo. 

Venäjän helmikuussa tekemä hyökkäys Ukrainaan muutti Suomen liikenne- ja logistiikkayhteyksiä monella eri tavalla. Matkustajajunat eivät enää kulje itään, kauttakulkurahtia Suomen satamissa liikkuu aiempaa vähemmän ja lentomatkustajien vaihdot Euroopan ja Aasian välillä ovat vähentyneet Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Mitä tulee tehdä, jotta muuttuneesta tilanteesta huolimatta liikkuminen – ja tätä kautta Suomen houkuttelevuus ja kilpailukyky – pystytään varmistamaan?

Mikä on rautateiden rooli osana toimivampia matkaketjuja? Mitä rautateiden uudistukseen tarvitaan teknologisten ratkaisuiden lisäksi? Ja miten matkustajaliikenteen kilpailutilanne muuttuu? Tästä keskustellaan uusimmassa Tietoa liikenteeseen -podcastin jaksossa!

Tieliikenteen ripeä kasvu on taittunut alkukesän aikana. Rautateillä junien määrä tavaraliikenteessä on supistunut tuntuvasti edellisvuodesta. Lentoliikenteessä liikennemäärät ovat edelleen selvästi pienemmät kuin ennen pandemiaa, vaikka liikenne on vilkastunut kesäkaudella. Tiedot ilmenevät liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin huhti-kesäkuun tilastoista.

Epävarma taloustilanne, hybridityön vakiintuminen ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttavat edelleen tieliikenteen määriin Suomessa. Henkilöautoja ja raskasta liikennettä kulki pääteillä vuoden viimeisellä neljänneksellä selkeästi vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan lentoliikenteessä Lapin joulusesonki oli ennätysvilkas. Tiedot ilmenevät liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin loka-joulukuun tilastoista.

Fintraffic kehittää jatkuvasti palveluitaan sujuvien matkojen mahdollistamiseksi ja liikenteen reaaliaikaisen tilannekuvan tarjoamiseksi. Vuodenvaihteessa parannettiin lauttaliikenteen tietojen käytettävyyttä valtakunnallisissa palveluissa. Tämän ansiosta kenen tahansa on helppo välttyä turhalta odottelulta ja katsoa, milloin lautta on saapumassa rantaan. Lauttatiedot täydentävät Fintrafficin rakentamaa kattavaa reaaliaikaista tilannekuvaa suomalaisesta liikenteestä.

Venäjän hyökkäyssodalla on merkittäviä seurauksia myös Itämeren alueen logistiikkaan. Lännen kaupankäynti Venäjän kanssa on vähentynyt ratkaisevasti ja läntiset logistiikkatoimijat ovat pitkälti vetäytyneet Venäjältä. Näin ollen voidaan tietyssä mielessä todeta, että Suomi on logistisesti jälleen yksin täällä Euroopan koillisosassa. Suomen idänkaupan tyrehtyminen lisää myös merikuljetusten osuutta ulkomaankaupassamme, joten saariefekti on entisestään kasvanut.

Millaisia ovat liikennealan tulevaisuuden näkymät ja mitä muutokset tarkoittavat liikenteen työelämälle?
Liikenne on Suomessa tällä hetkellä jättimäinen työllistäjä ja arviolta 175 000 ihmistä saa alalta palkkansa. Pelkästään henkilöliikenteessä on noin 40 000 työpaikkaa ja tavaraliikenteessä noin 50 000 työpaikkaa.

Siinä missä pandemia sai liikenteen vaimenemaan ennen näkemättömällä tavalla vuonna 2020, viime vuonna 2021 pandemiaan liittyvien rajoitusten purkaminen näkyi liikenteen vilkastumisena eri liikennemuodoissa. Myös liikennedatan kysyntä on suurempaa kuin koskaan aikaisemmin.

Suomen talouden kehitys ja Venäjän hyökkäyssota heijastuvat edelleen negatiivisesti raskaan tieliikenteen ja rautatiekuljetusten määriin. Sen sijaan matkustamisessa on havaittavissa kasvua, sillä sekä henkilöautoilussa että junamatkustamisessa nousua on vuoden 2022 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Myös lentoliikenne on piristynyt, erityisesti kansainvälisen lentoliikenteen osalta.

Tiedot ilmenevät liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin huhti-kesäkuun liikennetilastoista.

Kauan sitä on odotettu ja vieläkin kauemmin siitä on puhuttu. Ai mistä? Portnet’in korvaavasta avoimesta reaaliaikaisesta liikenteen ohjausjärjestelmästä merellä ja maissa.

Liikenteeseen kuluu yrityksillä ja kotitalouksilla yli 10 prosenttia käytettävissä olevista varoista. Liikenteen ja logistiikan tehostaminen digitalisaation avulla viidellä prosentilla lisäisi kotitalouksien ostovoimaa noin 600 miljoonaa euroa vuodessa ja alentaisi yritysten kustannuksia 1,5 miljardia vuodessa. Myös julkisia liikenteen menoja on mahdollista tehostaa merkittävästi nykyistä yhtenäisemmän tietopohjan avulla.

Kuinka lomaliikenteestä selviää mahdollisimman sujuvasti ja vähällä stressillä?