Kauan sitä on odotettu ja vieläkin kauemmin siitä on puhuttu. Ai mistä? Portnet’in korvaavasta avoimesta reaaliaikaisesta liikenteen ohjausjärjestelmästä merellä ja maissa. Nemo on piakkoin tulossa ja Port Activity jo monessa Suomen satamissa käytössä.
Viime vuonna helmikuun lopussa Venäjän hyökkäyssodan alettua Suomesta tuli vieläkin enemmän syrjäiseksi saareksi, ja ulkomaankaupassa korostuu entisestään logistiikan ja yhteisen synergian tärkeys.
Ollaksemme kilpailukykyisiä tarvitsemme reaaliaikaista ja yhtenäistä tietoa mitä, missä ja milloin sekä millä tavalla tavaraa ja kulkuvälineitä hallinnoidaan. Fintrafficin johdolla tätä on lähdetty kehittämään: Ensin tuli kaikille satamille sama satamanhallintajärjestelmä nimeltään Port Activity. Tämän jälkeen lähdettiin rakentamaan täysin uutta liikenteen ohjausjärjestelmää Nemoa, joka on vanhentuneen Portnet’in seuraaja. Molemmat digitaaliset järjestelmät integroidaan toisiinsa ja ne ovat erittäin tärkeitä työkaluja kaikille logistiikkaketjun toimijoille. Molemmat järjestelmät tehostavat toimintoja valmistajan ja ostajan välisessä kuljetusketjussa, ja antavat myös muille osapuolille mahdollisuuden valmistautua etukäteen tehokkuuteen vaikuttavilla toimenpiteillä ja palveluilla.
Satamissa, joissa Port Activity on käytössä, on jo huomattu, miten keskeistä on saada täsmällisiä aika- ja paikkatietoja laivojen ja satamatoimintojen jokaisesta työmomentista. Ennakoitu suunnittelu ja varautuminen tehostaa kokonaistoimintaa ja antaa läpinäkyvyyttä logistiikkajärjestelmälle, joka aikaisemmin pitkälti on toiminut puhelimen ja sähköpostin varassa. Satama on monimutkaisten toimintojen muurahaispesä. Digitalisoimalla toimintoja, tämän muurahaispesän hallinnointi on saatu tehokkaaksi siellä, missä aika on oikeasti rahaa. Kaupanpäällisenä on päästöjä merkittävästi saatu vähennettyä.
Jos Nemo oli sukellusvene Nautiluksen kapteeni, niin Nemo-järjestelmästä tulee nyt myös Suomen logistiikan kapteeni. Nemo-projektissa kehitetään tulevaa digitaalista ilmoitusjärjestelmää yhdessä kaikkien logistiikkaketjun sidosryhmien kanssa. Tässä yhteydessä viranomaistahon tärkeä ja kriittinen rooli korostuu. Keskeistä on myös ymmärrys teknologiasta ja sen implementoinnista käsitellä käytännön asioita digitaalisesti. Nemo perustuu EU:n Single Window -periaatteeseen merilogistiikassa, joskin siihen on myös kytketty paljon muitakin tärkeitä rakennuspalikoita, ja se on integroitavissa muiden järjestelmien kanssa, kuten esimerkiksi tulevaan Masters Guideen.
Logistiikan kokonaiskuvan ymmärtäminen on kilpailuetu Suomelle. ”Mitä minä tiedän, sen sinäkin tiedät.” on näiden molempien digijärjestelmien ohjenuora. Saumaton ja läpinäkyvä kommunikointi ja yhteistyö eri tahojen välillä on yhteiskunnan tuleva voimavara. Ja nyt ei tietenkään puhuta liikesalaisuuksista vaan käytännön asioista, ajan ja paikan maksimoinnista meri-, maa- ja ilmakuljetuksissa. Tämän kehityksen on oltava kansallinen intressi, joka yhdistää sekä aidosti vahvistaa Suomen asemaa edelläkävijämaana digitaalisten synergioiden hyödyntämisessä logistiikassa.
Toimitusjohtaja Patrik Hellman, Kaskisten satama
Lue lisää Nemosta: https://www.fintraffic.fi/fi/uutiset/nemo-siirtymassa-ohjelmistokehitysvaiheeseen
Lue lisää Liikenteen dataekosysteemityöstä: https://www.fintraffic.fi/fi/liikenteenekosysteemi
