Käyttäjätarpeet, moderni teknologia ja yhteistyö yli liikennemuotojen ohjaavat rautateiden kehitystä Suomen parhaaksi

Kuluvana vuonna tulee kuluneeksi 160 vuotta siitä, kun Suomen rautateiden ensimmäinen rataosuus rakennettiin Helsingin ja Hämeenlinnan välille. Miltä näyttää junaliikenteen tulevaisuus? Mikä on rautateiden rooli osana toimivampia matkaketjuja? Mitä rautateiden uudistukseen tarvitaan teknologisten ratkaisuiden lisäksi? Ja miten matkustajaliikenteen kilpailutilanne muuttuu? Tästä keskustellaan uusimmassa Tietoa liikenteeseen -podcastin jaksossa!

Tavaraliikenteessä rautateiden osuus on suuri, sillä raiteillamme kulkee vuosittain noin 38 miljoonaa tonnia tavarakuljetuksia. Tavaraliikenteen lisäksi toisen tärkeän markkinan rataverkolla muodostaa matkustajaliikenne, jossa junaliikenteen osuus on taas moniin Suomen verrokkimaihin verrattuna alhainen.

- Tulevaisuuden rautateiden kehitys lähtee käyttäjätarpeiden tunnistamisesta ja niihin vastaavien palveluiden kehittämisestä. Sen jälkeen voidaan käyttää modernia teknologiaa maksimoimaan palvelun tuoma hyöty. Investointien vaikuttavuuteen voidaan puolestaan vaikuttaa hyödyntämällä erilaisia rahoitusmalleja. Onnistuessaan tämä luo koko liikennejärjestelmälle hyvän tulevaisuuden, kertoo Fintrafficin raideliikenteenohjauksen hankejohtaja, Digirata-hankkeesta vastaava Jari Pylvänäinen.

Teknologia mahdollistaa raideliikenteen liittymisen muihin liikennemuotoihin

Moderni teknologia tuo monia mahdollisuuksia erityisesti eri liikennemuotojen välisten matkaketjujen kehittämiseen. Rautateiden osalta tulevaisuuden ratkaisuna eivät välttämättä olekaan uudet rataosuudet, vaan se, millä tavoin nykyisiä ratoja hyödynnetään ja miten niitä pitäisi kehittää.

- Keskustelussa on tärkeää palata peruskysymysten ääreen: miksi mikäkin liikkumismuoto on käytössä ja mihin investointien eurot kannattaa kulloinkin laittaa? Myös liikennemuotojen työnjakoa on tärkeää kirkastaa, jotta jokaisesta liikennemuodosta saadaan kaikki tehot irti, kertoo Fintrafficin raideliikenteenohjauksen johtaja Sanna Järvenpää.

- Esimerkiksi logistiikan puolella automatisaatio ja prosessien kehitys erityisesti tavaran purkamisen ja lastaamisen vaiheissa voivat tuoda merkittäviä säästöjä niin kustannuksissa kuin päästöissäkin, jatkaa Kokkolan Sataman kehityspäällikkö Jyrki Roukala.

Tietopohjainen päätöksenteon kulttuuri tukee investointipäätöksiä

Liikennealan kehittyminen vaatii tulevaisuudessa entistä parempaa kommunikaatiota sekä kykyä arvioida politiikan toimien ja varainkäytön vaikutuksia käytännössä. On löydettävä tapa, jolla rautatien toimiala ryhtyy uudistamaan itse itseään vahvan yhteisen vision tukemana.

- On positiivista, että maassamme vallitsee tietopohjainen päätöksenteon kulttuuri, johon halutaan panostaa yli hallituskausien. Laadullista arviointia pystytään tekemään jo hyvin, mutta investointien ja eurojen kannalta olennaisen määrällisen arvioinnin suhteen olemme vielä alussa, kertoo Liikenne- ja viestintäministeriön johtava asiantuntija Jani von Zansen.

- Moni rautatieliikenteeseen liittyvä järjestelmä on tulossa elinkaarensa päähän seuraavan kymmenen vuoden aikana. Nyt onkin hyvä hetki tarkastella, kuinka tahdomme käyttää investointeja varten varatut resurssit, jotta voimme saada Suomelle parhaan arvon jokaiselle eurolle, jatkaa Pylvänäinen.

Kuuntele syvempi keskustelu aiheesta Tietoa liikenteeseen -podcastissa. Keskustelemassa Fintrafficin vaikuttavuusjohtaja Mikko Saariahon kanssa ovat Sanna Järvenpää, Jyrki Roukala, Jani von Zansen ja Jari Pylvänäinen!