Haku

Eri toimialoilla tuotettu data ja sen hyödyntäminen mullistavat talousjärjestelmää yhtä paljon kuin sähkön keksiminen aikanaan. Näin ennustaa Sitran yliasiamies, entinen pääministeri ja EU-komissaari Jyrki Katainen Fintrafficin tuottamassa Tietoa liikenteeseen -podcastissa.  

- Elämme murroksessa, jossa datan hyödyntäminen tulee tuomaan saman mittakaavan muutoksia kuin sähkön keksiminen. On tärkeää, että jo tämän kehitysvaiheen alussa luodaan pelisäännöt, jotka mahdollistavat innovaatioiden, kilpailun ja markkinan syntymisen, Katainen sanoo. 

Venäjän helmikuussa tekemä hyökkäys Ukrainaan muutti Suomen liikenne- ja logistiikkayhteyksiä monella eri tavalla. Matkustajajunat eivät enää kulje itään, kauttakulkurahtia Suomen satamissa liikkuu aiempaa vähemmän ja lentomatkustajien vaihdot Euroopan ja Aasian välillä ovat vähentyneet Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Mitä tulee tehdä, jotta muuttuneesta tilanteesta huolimatta liikkuminen – ja tätä kautta Suomen houkuttelevuus ja kilpailukyky – pystytään varmistamaan?

Mikä on rautateiden rooli osana toimivampia matkaketjuja? Mitä rautateiden uudistukseen tarvitaan teknologisten ratkaisuiden lisäksi? Ja miten matkustajaliikenteen kilpailutilanne muuttuu? Tästä keskustellaan uusimmassa Tietoa liikenteeseen -podcastin jaksossa!

Epävarma taloustilanne, hybridityön vakiintuminen ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttavat edelleen tieliikenteen määriin Suomessa. Henkilöautoja ja raskasta liikennettä kulki pääteillä vuoden viimeisellä neljänneksellä selkeästi vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan lentoliikenteessä Lapin joulusesonki oli ennätysvilkas. Tiedot ilmenevät liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin loka-joulukuun tilastoista.

Millaisia ovat liikennealan tulevaisuuden näkymät ja mitä muutokset tarkoittavat liikenteen työelämälle?
Liikenne on Suomessa tällä hetkellä jättimäinen työllistäjä ja arviolta 175 000 ihmistä saa alalta palkkansa. Pelkästään henkilöliikenteessä on noin 40 000 työpaikkaa ja tavaraliikenteessä noin 50 000 työpaikkaa.

Dronet kuljettavat ostoksia kaupasta kotiin ja auttavat maanviljelyssä ja rakennustyömailla. Esimerkiksi tällainen kehitys vauhdittuu, kun miehittämättömille ilma-aluksille saadaan luotua koko Euroopassa yhteiset pelisäännöt ja turvalliset ilmatilakäytännöt (U-space). Alan kehitystä vauhdittavat muun muassa tarve pienentää liikenteen ja logistiikan päästöjä sekä digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet.

Siinä missä pandemia sai liikenteen vaimenemaan ennen näkemättömällä tavalla vuonna 2020, viime vuonna 2021 pandemiaan liittyvien rajoitusten purkaminen näkyi liikenteen vilkastumisena eri liikennemuodoissa. Myös liikennedatan kysyntä on suurempaa kuin koskaan aikaisemmin.

Suomen talouden vaisu kehitys on heijastunut tammi-maaliskuussa erityisesti raskaan tieliikenteen määriin. Kasvua oli henkilöautoliikenteessä ja kaukojunaliikenteessä.

Suomen talouden kehitys ja Venäjän hyökkäyssota heijastuvat edelleen negatiivisesti raskaan tieliikenteen ja rautatiekuljetusten määriin. Sen sijaan matkustamisessa on havaittavissa kasvua, sillä sekä henkilöautoilussa että junamatkustamisessa nousua on vuoden 2022 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Myös lentoliikenne on piristynyt, erityisesti kansainvälisen lentoliikenteen osalta.

Tiedot ilmenevät liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin huhti-kesäkuun liikennetilastoista.

Liikenteeseen kuluu yrityksillä ja kotitalouksilla yli 10 prosenttia käytettävissä olevista varoista. Liikenteen ja logistiikan tehostaminen digitalisaation avulla viidellä prosentilla lisäisi kotitalouksien ostovoimaa noin 600 miljoonaa euroa vuodessa ja alentaisi yritysten kustannuksia 1,5 miljardia vuodessa. Myös julkisia liikenteen menoja on mahdollista tehostaa merkittävästi nykyistä yhtenäisemmän tietopohjan avulla.

Kuinka lomaliikenteestä selviää mahdollisimman sujuvasti ja vähällä stressillä?

Suomi on riippuvainen Itämeren laivaliikenteestä. Tuonnista ja viennistä iso osa kulkee merellä – tehokkaasti ja turvallisesti. Samaan aikaan puhutaan Venäjän varjolaivastosta, GPS-häiriöistä ja laahaavista ankkureista. Kuinka veitsenterällä Suomen meriyhteydet ja huoltovarmuus ovat? Miten meriliikenteen turvallisuus ja toimintavarmuus varmistetaan?