Suomi on riippuvainen Itämeren laivaliikenteestä. Tuonnista ja viennistä iso osa kulkee merellä – tehokkaasti ja turvallisesti. Samaan aikaan puhutaan Venäjän varjolaivastosta, GPS-häiriöistä ja laahaavista ankkureista. Kuinka veitsenterällä Suomen meriyhteydet ja huoltovarmuus ovat? Miten meriliikenteen turvallisuus ja toimintavarmuus varmistetaan?
Voimakas GPS-häirintä jatkuu Itämerellä, mikä aiheuttaa merkittäviä turvallisuusriskejä merellä kulkeville aluksille. Asiantuntijat nostavat Fintrafficin podcastissa esiin, että meriturvallisuus on Suomessa pysynyt korkealla tasolla muun muassa kehittyneen VTS- ja valvontajärjestelmän ansiosta, mutta muuttunut toimintaympäristö vaatii jatkuvaa varautumista ja uusia näkökulmia.
”Viime huhtikuusta lähtien laivat ovat olleet huolissaan, kun Itämerellä liikkuu tunnistamattomia aluksia. Komentosillalla pohditaan, onko kulkeminen enää turvallista. Viime keväänä alkanut GPS-häirintä on jatkunut myös tänä vuonna ja aiheuttaa jälleen merkittäviä riskejä alusten karille ajoille”, sanoo merenkulkujohtaja Sanna Sonninen Traficomista.
Itämeren turvallisuustilannetta käsiteltiin Fintrafficin Mukanasi liikenteessä -podcastissa, jossa mukana keskustelemassa olivat Sannan lisäksi Fintrafficin strategia- ja viestintäjohtaja Mikko Saariaho ja kehityspäällikkö Esa Kallio.
Millainen merialue Itämeri on merenkululle?
Podcast-jaksossa käydään läpi, millainen ympäristö Itämeri on merenkululle. Itämeri on sisämeri, jolla on huono vedenvaihtuvuus, ja se on siitä syystä herkkä ympäristöllisesti, toteaa Sonninen. Lisäksi Itämeri on matala. Liikennealueet niin Suomen kuin Ruotsin rannikoilla ovat navigoinnillisesti maailman haastavimmat.
”Tässä yhdistyy herkkä ympäristö, jossa on vaikeat väylät navigoida, mutta samaan aikaan kuitenkin meillä on vilkas matkustajaliikenne ja paljon öljynkuljetusta”, sanoo Sonninen.
Itämeri on myös voimakkaasti säädelty, muistuttaa Kallio. Itämeri on SECA-alue, mikä tarkoittaa sitä, että alusten käyttämissä polttoaineissa on esimerkiksi tietyt rajat, kuinka paljon polttoaineet saavat sisältää rikkiä.
”Tämä korostaa sitä, että Itämeren ekosysteemi on erittäin herkkä, ja siksi sitä halutaan erityisesti suojella”, sanoo Kallio.
Miten Itämeren turvallisuustilanne on muuttunut?
Itämerellä liikkuu liputtomia aluksia, jotka rikkovat kansainvälisiä sääntöjä, ja taustalla on myös tapauksia, joissa vedenalaista infrastruktuuria on vahingoitettu. GPS-häirintä jatkuu, ja siihen on Sonnisen mukaan vaikea varautua.
”Maailma on muuttunut siten, että on luotu moderni ympäristö, jossa navigointi on elektronista. Nyt ne perinteiset navigointitaidot olisivatkin niitä, joita tarvittaisiin Itämerellä”, sanoo Sonninen.
Siviili- ja sotilasliikenteen rajojen hämärtyminen tekee meriliikenteestä yhä enemmän myös turvallisuuspoliittisen kysymyksen. Asiantuntijoiden viesti kaikille huviveneilijöille ja laivamatkailua harkitseville on kuitenkin selvä: ei tarvitse pelätä.
Jaksossa kerrotaan, mitä varjolaivasto käytännössä tarkoittaa ja miten viranomaiset seuraavat laivaston liikkeitä. Esille nousevat myös karilleajojen ehkäisy, valvonnan haasteet sekä se, millaista vuoropuhelua merialueella käydään operoivien alusten kanssa.
Kuuntele koko keskustelu tästä.
Aikaisemmin julkaistut jaksot löydät täältä.
