Haku

Tieliikenteen ripeä kasvu on taittunut alkukesän aikana. Rautateillä junien määrä tavaraliikenteessä on supistunut tuntuvasti edellisvuodesta. Lentoliikenteessä liikennemäärät ovat edelleen selvästi pienemmät kuin ennen pandemiaa, vaikka liikenne on vilkastunut kesäkaudella. Tiedot ilmenevät liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin huhti-kesäkuun tilastoista.

Epävarma taloustilanne, hybridityön vakiintuminen ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttavat edelleen tieliikenteen määriin Suomessa. Henkilöautoja ja raskasta liikennettä kulki pääteillä vuoden viimeisellä neljänneksellä selkeästi vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan lentoliikenteessä Lapin joulusesonki oli ennätysvilkas. Tiedot ilmenevät liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin loka-joulukuun tilastoista.

Fintraffic kehittää jatkuvasti palveluitaan sujuvien matkojen mahdollistamiseksi ja liikenteen reaaliaikaisen tilannekuvan tarjoamiseksi. Vuodenvaihteessa parannettiin lauttaliikenteen tietojen käytettävyyttä valtakunnallisissa palveluissa. Tämän ansiosta kenen tahansa on helppo välttyä turhalta odottelulta ja katsoa, milloin lautta on saapumassa rantaan. Lauttatiedot täydentävät Fintrafficin rakentamaa kattavaa reaaliaikaista tilannekuvaa suomalaisesta liikenteestä.

Venäjän hyökkäyssodalla on merkittäviä seurauksia myös Itämeren alueen logistiikkaan. Lännen kaupankäynti Venäjän kanssa on vähentynyt ratkaisevasti ja läntiset logistiikkatoimijat ovat pitkälti vetäytyneet Venäjältä. Näin ollen voidaan tietyssä mielessä todeta, että Suomi on logistisesti jälleen yksin täällä Euroopan koillisosassa. Suomen idänkaupan tyrehtyminen lisää myös merikuljetusten osuutta ulkomaankaupassamme, joten saariefekti on entisestään kasvanut.

Dronet kuljettavat ostoksia kaupasta kotiin ja auttavat maanviljelyssä ja rakennustyömailla. Esimerkiksi tällainen kehitys vauhdittuu, kun miehittämättömille ilma-aluksille saadaan luotua koko Euroopassa yhteiset pelisäännöt ja turvalliset ilmatilakäytännöt (U-space). Alan kehitystä vauhdittavat muun muassa tarve pienentää liikenteen ja logistiikan päästöjä sekä digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet.

Siinä missä pandemia sai liikenteen vaimenemaan ennen näkemättömällä tavalla vuonna 2020, viime vuonna 2021 pandemiaan liittyvien rajoitusten purkaminen näkyi liikenteen vilkastumisena eri liikennemuodoissa. Myös liikennedatan kysyntä on suurempaa kuin koskaan aikaisemmin.

Suomen talouden vaisu kehitys on heijastunut tammi-maaliskuussa erityisesti raskaan tieliikenteen määriin. Kasvua oli henkilöautoliikenteessä ja kaukojunaliikenteessä.

Suomen talouden kehitys ja Venäjän hyökkäyssota heijastuvat edelleen negatiivisesti raskaan tieliikenteen ja rautatiekuljetusten määriin. Sen sijaan matkustamisessa on havaittavissa kasvua, sillä sekä henkilöautoilussa että junamatkustamisessa nousua on vuoden 2022 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Myös lentoliikenne on piristynyt, erityisesti kansainvälisen lentoliikenteen osalta.

Tiedot ilmenevät liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin huhti-kesäkuun liikennetilastoista.

Kauan sitä on odotettu ja vieläkin kauemmin siitä on puhuttu. Ai mistä? Portnet’in korvaavasta avoimesta reaaliaikaisesta liikenteen ohjausjärjestelmästä merellä ja maissa.

Liikenteeseen kuluu yrityksillä ja kotitalouksilla yli 10 prosenttia käytettävissä olevista varoista. Liikenteen ja logistiikan tehostaminen digitalisaation avulla viidellä prosentilla lisäisi kotitalouksien ostovoimaa noin 600 miljoonaa euroa vuodessa ja alentaisi yritysten kustannuksia 1,5 miljardia vuodessa. Myös julkisia liikenteen menoja on mahdollista tehostaa merkittävästi nykyistä yhtenäisemmän tietopohjan avulla.

Suomi on riippuvainen Itämeren laivaliikenteestä. Tuonnista ja viennistä iso osa kulkee merellä – tehokkaasti ja turvallisesti. Samaan aikaan puhutaan Venäjän varjolaivastosta, GPS-häiriöistä ja laahaavista ankkureista. Kuinka veitsenterällä Suomen meriyhteydet ja huoltovarmuus ovat? Miten meriliikenteen turvallisuus ja toimintavarmuus varmistetaan?