Haku

Suomen paras asiakasteko 2024 -palkinnon voittanut Fintraffic Mobiili tarjoaa nyt liikenteessä matkaavien käyttöön uuden, matkan suunnittelua helpottavan ajoreittitoiminnon. Uuden reittihaun avulla käyttäjät voivat tarkastella oman reitin varrella olevia kelikameroita, tietöitä, ruuhkatilanteita sekä seurata talvikeleillä maanteiden auraustilannetta.

Suomessa otetaan tulevana viikonloppuna ensimmäistä kertaa käyttöön meriliikenteen erikoiskuljetusten varoalueet, jotka varmistavat erikoiskuljetusten turvallisen kulun porrastamalla alueella muuta liikkumista. Ensimmäisenä erikoiskuljetusten varoalue saadaan käyttöön Inkoon väylällä 13.10.2024. Jatkossa järjestely on määrä laajentaa koko Suomen rannikkoalueen kauppamerenkulun väylille.

Suomi on riippuvainen Itämeren laivaliikenteestä. Tuonnista ja viennistä iso osa kulkee merellä – tehokkaasti ja turvallisesti. Samaan aikaan puhutaan Venäjän varjolaivastosta, GPS-häiriöistä ja laahaavista ankkureista. Kuinka veitsenterällä Suomen meriyhteydet ja huoltovarmuus ovat? Miten meriliikenteen turvallisuus ja toimintavarmuus varmistetaan?

Merenkulun turvallisuus perustuu ennakointiin, osaamiseen ja toimiviin järjestelmiin. Fintrafficin meriliikennekeskuksissa alusliikenneohjaajat tarjoavat reaaliaikaista tukea yli 24-metrisille aluksille VTS-järjestelmän avulla. Tekoäly tuo tähän työhön uuden ulottuvuuden: sen avulla voidaan käsitellä suuria tietomääriä, tuottaa ennakoivia analyysejä ja tukea päätöksentekoa entistä tarkemmin. Kun tekoäly toimii saumattomasti osana ohjaajien työtä, meriliikenteestä tulee sujuvampaa ja turvallisempaa – kaikissa olosuhteissa

MISSION-projekti (Maritime Just-in-time Optimization Interoperable Port Call and Voyage Optimization Tool) tuo merenkulkuun uudenlaisen lähestymistavan: Hanke kehittää digitaalisia työkaluja, joiden avulla alusten saapumista voidaan optimoida satamien ja terminaalien kanssa yhteistyössä. Tavoitteena on, että laivat saapuvat satamaan juuri oikeaan aikaan (Just-In-Time, JIT), jolloin ne voivat ajaa suoraan laituriin ilman odottelua. Tämä säästää polttoainetta, vähentää päästöjä ja lyhentää satamakäyntien kestoa.

Operatiivinen palvelutuotanto kaikissa liikennemuodoissa ja digitaalisissa palveluissa sujui tavoitteiden mukaisesti. Myös turvallisuustaso on pysynyt hyvänä. Yhtiön strategiaa toteuttavat kehityshankkeet ovat edenneet pääsääntöisesti suunnitelmien mukaan.

Satamapäivät 2025 keräsi tänä vuonna Kokkolaan ennätysyleisön – yli 240 osallistujaa satamayhtiöistä, operaattoreista, viranomaisista ja muista sidosryhmistä. Fintraffic osallistui tapahtumaan partnerina ja oli näkyvästi mukana ohjelmassa: Olli Soininen alusti logistiikka-aiheiseen paneelikeskusteluun ja Petri Kalskeen vetämä Satamien digitalisaatio -teemakeskustelu veti sekin perjantaina täyden yleisön.

Arctian alukset eivät lepää kesälläkään. Väylänhoitoalusten miehistöt huolehtivat siitä, että merenkulun turvalaitteet pysyvät kunnossa ympäri vuoden ja väylät turvallisina kaikille kulkijoille. Tällä kertaa pääsemme mukaan väyläalus Seilin päällikön Lauri Taralaisen arkeen.

Fintrafficin meriliikenteenohjaus on vahvasti mukana kehittämässä merenkulun tulevaisuuden palveluja EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelman osarahoittamissa MaDaMe- ja ORMOBASS-hankkeissa. Kahden vuoden kehitystyön ja testauksen jälkeen on aika jakaa ensimmäisiä tuloksia ja keskustella yhdessä merenkulun toimijoiden kanssa uusista palveluista ja mahdollisuuksista.

Suomessa ei vielä osata tarpeeksi hyödyntää datatalouden potentiaalia kasvun lähteenä. Datatalous uhkaa jäädä kaikkien tunnistamaksi tärkeäksi asiaksi ilman tekoja. Vain yksi prosentti suomalaisyrityksistä luo uutta liiketoimintaa big datan avulla. Tieto käy ilmi Business Finlandin helmikuussa 2025 julkaisemasta Data, datatalous ja kasvu -pelikirjasta, joka opastaa yrityksiä rakentamaan kasvuliiketoimintaa datataloutta hyödyntämällä.

Fintraffic selvitti liikenteen datatalouden arvoa konsulttitoimisto FLOUn kanssa joulukuussa 2024. Tutkimuksen mukaan Liikenteen datatalouden arvo on kasvanut Suomessa 500 miljoonaan euroon, josta pelkästään Fintrafficin tuottaman arvon osuus on yli 50 miljoonaa euroa (+35% vuodesta 2022).

Vuoden 2024 alusliikenteenohjauksen asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset osoittavat, että Fintrafficin meriliikennekeskusten toiminta vastaa sidosryhmien odotuksia. Vastaajista yli 90 % oli tyytyväisiä keskuksen palveluihin niin alusliikenteen hallinnan kuin tiedotuksenkin osalta.

Tervetuloa kuulemaan vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoon liittyvän EU-asetuksen tietovelvoitteista (AFIR). Väylävirasto, Traficom ja Fintraffic järjestävät yhdessä Teams-infon torstaina 10.4. kello 13-15.

Vuonna 2024 Fintrafficin meriliikennekeskukset estivät 14 mahdollista alusten karilleajoa ja ehkäisivät läheltä piti -tilanteiden kehittymistä onnettomuuksiksi. Tämä käy ilmi juuri valmistuneesta Fintrafficin meriliikenteenohjauksen karilleajojen estojen vuositilastoinnista. Suomessa saatiin vuoden 2024 aikana käyttöön myös lähes 20 uutta alusliikenteen kohtaamis- ja ohittamiskieltoaluetta sekä erikoiskuljetusten varoalueet.

Alusliikenteen valvonta Saimaan sisäisillä syväväylillä käynnistyy jälleen 1.4.2025, kun syväväylä avataan perinteisen talvitauon jälkeen.