Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n puolivuosikatsaus

Tammi–kesäkuu 2025

• Konsernin liikevaihto oli 130,7 (126,3 M€ 1–6/2024) miljoonaa euroa.
• Konsernin käyttökate oli 29,4 (27,8) miljoonaa euroa.
• Tulos ennen veroja (EBT) oli 8,5 (8,1) miljoonaa euroa.
• Investointeja toteutettiin 17,1 (18,7) miljoonalla eurolla.
• Yhtiön nettovelkaantumisaste oli 17% (20%).
• Palvelutuotantomme tehokkuus parantui edelleen ja olemme hyvässä vauhdissa saavuttamassa tehostumistavoitteemme.​
• Liikenteenohjauksen palvelu- ja turvallisuustaso on säilynyt hyvänä kaikissa liikennemuodoissa. Omasta toiminnasta aiheutuvia onnettomuuksia 0 kpl.
• Fintrafficin jakamaa avointa dataa hyödynnettiin Digitraffic-palvelussa muiden toimijoiden palveluiden ja sovellusten kehittämiseen, yhteensä 2,97 miljardia rajapintakutsua (2,94Mrd  1-6/2024). Dataa siirrettiin tehostuneiden rajapintojen ansiosta n. 10% vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana (296,44TB (1-6/2025) vs. 328,01TB (1-6/2024)).
• Joukkoliikenteen matkatietoa välittävässä Digitransit-palvelussa on ensimmäisen puolen vuoden aikana tehty 7,96 miljardia rajapintakutsua (8,54 miljardia kutsua 1-6/2024).
• Liikenteen dataekosysteemityöhön osallistui 230 organisaatiota (1-6/2024: 213).
• Fintrafficin digitaalisten palveluiden käyntimäärät ovat alkuvuonna kasvaneet 55,7% verrattuna ajankohtaan 1-6/2024.

Fintraffic-konsernin liikevaihto koostuu pääosin Väylävirastolle tuotettavista tie-, meri- ja raideliikenteen ohjauspalveluista sekä lentoliikenteeseen liittyvistä lennonvarmistuspalveluista, joita tuotetaan lentoyhtiöille ja lentoasemille. Konserni tuottaa palveluita myös mm. Traficomille, kaupungeille ja satamille sekä kansainvälisille asiakkailleen. Konsernin liikevaihto kasvoi 3,5 prosenttia edellisvuodesta erityisesti lennonvarmistuksen yksikköhintakehityksen ja Väylävirastolle tuotettavien palveluiden toiminta-asteen kasvun seurauksena.

Konsernin kannattavuus säilyi vahvana tiukan kustannushallinnan ansiosta, vaikkakin liikevaihdon kasvua leikkasivat lentovolyymien hidas kehittyminen ja erityisesti kiinalaisten lentoyhtiöiden ylilentojen merkittävä supistuminen Suomen ilmatilassa. Väylävirastolle tarjotut palvelut olivat maltillisen kannattavia. Konserni pystyi rahoittamaan investointinsa tulorahoituksella. Fintraffic-konsernin taloudellinen asema on vakaa.

Keskeiset tapahtumat 1–6/2025

Operatiivinen palvelutuotanto kaikissa liikennemuodoissa ja digitaalisissa palveluissa sujui tavoitteiden mukaisesti. Myös turvallisuustaso on pysynyt hyvänä. Yhtiön strategiaa toteuttavat kehityshankkeet ovat edenneet pääsääntöisesti suunnitelmien mukaan.

Liikennemarkkinoiden kehittäminen ja digitaaliset ekosysteemipalvelut

Fintrafficin digitaalisten palveluiden käyttö jatkoi ennätyksellistä kasvuaan alkuvuonna.

Suomen paras asiakasteko 2024 –palkinnon voittanut Fintraffic Mobiili on edelleen suosituin digitaalinen palvelumme ja sitä on ladattu käyttöön jo yli 90 000 laitteelle. Fintraffic Mobiili -sovelluksen voi jokainen ladata ilmaiseksi käyttöönsä sovelluskaupasta. Myös Liikennetilanne-palvelu ja Junalähdöt-palvelu olivat suosittuja liikenteen käyttäjien keskuudessa.

Laajensimme palvelutarjontaamme keväällä ilmatilan käyttäjille, kun otimme käyttöön Fintraffic Sky -palvelun. Muun muassa karttanäkymä Suomen ilmatilasta ja sen tapahtumista, miehittämättömän ilmailun ilmoitukset ja ilmailusää löytyvät nyt yhdestä paikasta. Palvelussa voit myös tehdä lentosuunnitelman.

Liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta edistävän digitaalisen kaksosen rakentaminen on käynnistymässä. Tulevien työvaiheiden suunnittelun lisäksi tiesään digitaalisen kaksosen työstö Ilmatieteen laitoksen kanssa valmistui.​

Joukkoliikenteen matkatietoihin tehtiin Digitransit-alustalla ensimmäisellä vuosipuoliskolla 7,9 miljardia rajapintakyselyä (1-6/2024: 8,54). Kutsujen määrän lasku kertoo rajapintojen tehostuneesta toiminnasta: tiedot saadaan nyt nopeammin, tiiviimmin ja vähemmillä kutsuilla. Lisäksi tietoja hyödynnetään laajemmin eri palveluissa. Suomalaiset joukkoliikenteen reittioppaat hyödyntävät yhteistä tietopohjaa Digitransit-alustan kautta.  

Liikenteen dataekosysteemissä oli mukana katsauskauden lopussa 230 (1-6/2024: 213) liikennejärjestelmän kehittämisestä motivoitunutta organisaatiota.  

Fintrafficin tarjoamiin liikennedatan avoimiin rajapintoihin (Digitraffic) tehtiin tammi-kesäkuussa noin 3 miljardia kyselyä, joka on suunnilleen sama määrä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Digitrafficin kautta jaellaan muun muassa liikennetiedotteita, kelikamerakuvia ja reaaliaikaisia liikennemäärätietoja. 

Sähköisten rahtitietojen (eFTI) toteutusprojekti etenee suunnitellusti.

Fintrafficin koordinoimassa vientiklusterissa on toteutettu erilaisia vientitoimenpiteitä ja aktiivisia myyntitoimenpiteitä on käynnissä. Vientiklusterin tehtävänä on lisätä liikennealan yritysten digitaalisten palveluiden ja -alustojen vientitoimintaa ja samalla vahvistaa Suomen edelläkävijyyttä digitalisaation hyödyntäjänä ja kestävän kehityksen edistäjänä. Klusterimahdollistaa suurempia vientihankkeita, joihin yksittäiset yritykset eivät yksin pysty, ja joissa voidaan tarvittaessa hyödyntää Fintrafficin alustoja ja aineistoja.

Liikenteenohjauksen palvelut

Lentoliikenne

Suomen ilmatilan ylittävien lentojen määrän voimakas kasvu pysähtyi loppuvuonna 2024. Lentoyhtiöt ovat muuttaneet ylilentoreittejään Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä. Intiasta tulevat lennot vähenivät selvästi ja kiinalaiset lentoyhtiöt siirtyivät lentämään Suomen sijasta Baltian yli. Venäläisten lentoyhtiöiden lennot Suomenlahdella kasvoivat noin 10 prosenttia. Venäläiskoneita lentää Itämeren yllä kansainvälisessä ilmatilassa päivittäin 100–150.

Lennonvarmistuksen strategisista hankkeista Ilmatila 2027 -projektissa on jatkettu simulaatioiden tekemistä Suomen ilmatilassa. Etälennonjohtohankkeessa kilpailutusprosessi on käynnissä.  Suomen ja Viron väliseen lennonvarmistusyhteistyöhön tähtäävässä FINEST–hankkeessa valmistellaan valtiosopimuksia kansallisella tasolla.

Lennonvarmistuksen suorituskykysuunnitelma RP4 vuosille 2025-2029 on ollut EU:n komissiossa arvioitavana ja se on nyt hyväksytty. Fintrafficin suunnitelma hyväksyttiin ensimmäisten maiden joukossa ilman poikkeuksia.

Huhtikuussa Fintrafficin lennonvarmistukselle myönnettiin tietoturvallisuuden ISO 27001 -sertifikaatti, jonka saamisen edellyttämän auditointiprosessin lennonvarmistus läpäisi ilman poikkeamia.

Tieliikenne

Tieliikenteen kokonaismäärät pääteillä (valta- ja kantatiet) ovat alkuvuonna olleet noin kolmen prosentin kasvussa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä raskaan liikenteen määrässä tapahtui 4,1 prosentin kasvu viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, mutta huhti-kesäkuussa kasvu on selvästi pysähtynyt: raskaan liikenteen määrä kasvoi vuoden takaisesta vain 0,1 prosenttia.

Tieliikenteenohjauksen hankkeista Helsingin Vuosaaren tietunnelissa käynnistyvät rakennustyöt tammikuussa 2026. Vuosaaren tietunnelin korjaushankkeesta ja rakennustöiden toteuttamisesta kiertotiellä vastaa Fintraffic. Olemme mukana myös Raision tunnelin allianssissa ja vastaamme teknisistä järjestelmistä.

Meriliikenne 

Alusliikenteenohjaus pysyi laadukkaana ja sopimusten mukaisena koko alkuvuoden. Tammi-kesäkuussa meriliikenteenohjaus esti neljä mahdollista alusten karilleajoa. 

Merenkulun tiedonhallintajärjestelmä NEMOn kehittämisessä siirryttiin testaus- ja käyttöönottovaiheeseen. Palvelutuotanto alkaa 1.1.2026 pilottiorganisaatioiden kanssa, ja NEMOn täysimittainen valtakunnallinen käyttöönotto tapahtuu 1.10.2026.

Meriliikenteenohjauksessa käynnistettiin satelliittipaikannuksen häiriöiden tilannekuvapalvelukehitys osana EU-rahoitteista Ormobass-hanketta yhteistyössä Väyläviraston kanssa. Palvelu tulee käyttöön syksyllä ja sillä parannetaan merenkulun ja viranomaisten tilannetietoisuutta Itämerellä voimakkaasti lisääntyneistä satelliittipaikannushäiriöistä.

Raideliikenne

Lähijunaliikenteen määrä kasvoi alkuvuonna hieman yli 10 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kasvua on tukenut se, että liikennettä ei ole tarvinnut supistaa ratatöiden tai merkittävien häiriöiden vuoksi, ja ratatöitä on ollut vähemmän kuin vuotta aiemmin. Junaliikenteen täsmällisyys on alkuvuonna ollut selvästi parempi kuin viime vuonna, mihin ovat vaikuttaneet erityisesti leuto talvi ja kevät. Myös useiden ratahankkeiden valmistuminen suunnitellusti on osaltaan mahdollistanut liikenteen kasvun.

Myös kaukoliikenteen määrät kasvoivat ja tavaraliikenteen määrä oli selvästi korkeampi kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Tavaraliikenteen osalta Suomen sisäiset liikennevirrat ovat kasvaneet, sillä teollisuuden ja satamien tarpeet ovat säilyneet ennallaan. Lisäksi kasvuun ovat vaikuttaneet mm. Nuojuan puuterminaalin ja Kemin biotuotetehtaan kuljetustarpeet.

Liikenteenohjauksen ja -hallinnan kehittämishankkeet etenevät suunnitellusti. Hankkeiden avulla parannetaan toiminnan tehokkuutta, turvallisuutta ja sujuvuutta. Esimerkiksi matkustajainformaatiojärjestelmään on tehty useita parannuksia, joilla vikatilanteita voidaan havaita ennakoivasti. Merkittävin hanke on uusi liikenteenohjauksen ja –hallinnan järjestelmä ATLAS, joka sisältää kaikki nykyjärjestelmien toiminnan kattavat liikenteenohjauksen ja -hallinnan toiminnallisuudet sekä Digiradan myötä tarvittavat uudet toiminnallisuudet, kuten automaatio ja optimointi. Hankkeen koko on 200 miljoonaa euroa ja kesto 15 vuotta.

Alkuvuoden aikana on yhdessä Väyläviraston kanssa edistetty Digirata-hanketta viime vuonna tehdyn eduskunnan päätöksen mukaisesti. Digirata tulee uudistamaan koko rataverkon junakulunvalvonnan.

Vastuullisuus

Kestävän kehityksen edistäminen on liiketoimintamme ytimessä. Teemme määrätietoisesti työtä koko liikennejärjestelmän turvallisuustason parantamiseksi ja päästöjen alentamiseksi. Pystymme vaikuttamaan muun muassa reittien ja nopeuksien optimoinnilla, ruuhkia torjumalla ja edistämällä tiedonkulkua toimijoiden välillä sekä estämällä ja korjaamalla häiriöitä. Olemme sitoutuneet vastuulliseen ja kustannustehokkaaseen varojen käyttöön, mikä toteutuu mm. palvelutuotannon jatkuvalla tehostamisella.

Valmistaudumme vastuullisuustyössämme CSRD-viitekehyksen käyttöönottoon ja integroimme vastuullisuuden tiukemmin osaksi liiketoimintojemme kehittämistä. Olemme mukana UN Global Compact yritysvastuuverkostossa ja sitoutuneet edistämään vastuullista liiketoimintaa ihmisoikeuksien, työelämän oikeuksien, ympäristön ja korruption torjunnan saroilla.

Toimitusjohtaja Pia Julin: 

”Digipalveluidemme käyttö on jatkanut kasvuaan, liikennetietoa hyödynnetään entistä enemmän muun muassa matkojen suunnittelussa ja poikkeustilanteissa. Fintraffic Mobiilin latausmäärät kasvavat tasaisesti ja saamamme palaute sen käytettävyydestä on erittäin hyvää.

Keväällä palveluvalikoimaamme laajennettiin kaikille ilmatilan käyttäjille, kun lanseerasimme Fintraffic Sky -palvelun. Kaikki ilmailijoiden tarvitsema tieto löytyy nyt yhdeltä alustalta. Palvelu hyödyttää lentäjien lisäksi myös dronelennättäjiä ja viranomaisia; ilmatilan turvallisuus paranee, kun kaikilla on näkyvyys Suomen ilmatilaan ja sen tapahtumiin.

Digitaalisten sekä liikenteenohjauspalveluidemme toimintavarmuus säilyi hyvänä toimintaympäristön tapahtumista huolimatta. Paransimme palveluillamme joka hetki liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja ympäristöystävällisyyttä sekä tuimme viranomaisten tärkeää työtä.

Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö on menestyksemme perusta. Olemme kartoittaneet henkilöstömme strategisia osaamistarpeita ja panostamme osaamisen kehittämiseen tarjoamalla koulutusta sekä tukemalla uusien työvälineiden, kuten tekoälyn, hyödyntämistä arjessa. Tuemme jaksamista työssä ja arjessa myös panostamalla henkilöstön ehdottamiin harrastuskerhoihin.

Yrityskulttuurityötä on edistetty ja työtä jatketaan yhtiön tulevaisuuden strategian toteuttamisen varmistamiseksi. Fintraffic osallistuu myös Väestöliiton perheystävällinen työpaikka -ohjelmaan.”

Tulevaisuuden näkymät

Tie-, meri- ja raideliikenteenohjauksen kannattavuuden ennakoidaan pysyvän vakaana. Lennonvarmistuksen kustannustehokkuutta ja muita tavoitteita vuosille 2025-2029 määrittelee suorituskykysuunnitelma RP4.

Yhtiössä nähdään vielä palvelutuotannon tehostamismahdollisuuksia ja vuosille 2023-2028 on asetettu 30 miljoonan euron tehostamistavoite, joka on kohdennettu Väylävirastolle tuotettaville palveluille. Lennonvarmistuksen palvelutuotannolle on asetettu EU-tasoinen suorituskyvyn kehittämisen suunnitelma.

Fintrafficin vastuisiin on suunnitteilla muutoksia vuonna 2026. Valmisteilla olevassa laissa liikennejärjestelmän digitaalisista tietopalveluista määritellään vastuu kansallisten yhteyspisteiden (NAP) toteuttamisesta suoraan Fintrafficille. Fintrafficille tulisi lain toteutuessa uusia vastuita myös esimerkiksi tie- ja katuverkon tietojen koostamiseen sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkkojen tietojen jakeluun liittyen.

Fintraffic jatkaa investointeja palvelutuotannon järjestelmien modernisointiin ja automaatioon. Jatkamme myös tieto- ja kyberturvallisuuden kehitysohjelmaa, ja varautumiseen panostetaan kaikissa liikennemuodoissa.