Merenkulun turvallisuus rakentuu monista tekijöistä. Yksi rannikkovaltioiden keskeisistä riskienhallintakeinoista on tukea alusten kulkua ulkopuolelta siellä, missä liikenne on vilkasta ja käytössä on rajoitetusti vettä. Suomessa Fintrafficin meriliikennekeskuksissa työskentelevät alusliikenneohjaajat huolehtivat tästä tarjoamalla alusliikennepalvelua (VTS, Vessel Traffic Service) yli 24-metrisille aluksille reaaliaikaisesti ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä.
Merellä tapahtuvien tilanteiden ennakointi hyötyy teknologisesta kehityksestä, ja tekoäly on potentiaalisesti kasvamassa tärkeäksi osaksi alusliikennepalvelun proaktiivista riskienhallintaa. Älykkäät järjestelmät tukevat jo nyt turvallista meriliikennettä, mutta puhtaasti koneoppimiseen perustuvat järjestelmät ovat vielä toistaiseksi harvinaisia. Miten Fintrafficin meriliikennekeskuksen kyky havaita ja arvioida sekä reagoida eri tilanteisiin voisi muuttua tekoälyn avulla tulevaisuudessa? Entä miten tämä heijastuisi alusliikenteen turvallisuuteen, kun ihmisen kumppanina toimisi koneoppimiseen perustuva järjestelmä?
Turvallisuus on järjestelmien, osaamisen ja tiedon yhteispeliä
Turvallisuus on kokonaisuus, jossa keskeisessä roolissa ovat paitsi lainsäädäntö ja ihmiset, myös prosessit ja järjestelmät, jotka tukevat päätöksentekoa ja ennakoivat tulevia tapahtumia. Turvallisuus ei tarkoita pelkästään sitä, että onnettomuuksia sattuu harvoin, vaan enemmänkin sitä, että liikenne sujuu mahdollisimman häiriöttömästi, koska taustalla on toimivia rakenteita sitä tukemassa. Hyvin varautuneille organisaatioille voi tapahtua onnettomuuksia siinä, missä heikommin varautunut organisaatio voi säästyä niiltä. Turvallisuuden kehittämisessä on kyse riskien minimoimisesta, ei tuuriin luottamisesta.
Fintrafficin meriliikennekeskuksen käyttämä VTS-järjestelmä on keskeinen väline kauppamerenkulun turvallisuuden varmistamisessa. Alusliikenneohjaajat eivät ohjaa aluksia suoraan, mutta he antavat aluksille tietoa, suosituksia ja ohjeistuksia VTS-järjestelmän tarjoamiin tietoihin perustuen. Meriliikennekeskuksilla on merkittävä vaikutus alusten komentosillalla tehtäviin päätöksiin, ja VTS-järjestelmä toimii alusliikenneohjaajien tärkeimpänä työkaluna.
Jotta alusliikenneohjaajien viestintä aluksille olisi mahdollisimman tarkkaa ja oikea-aikaista, tarvitaan luotettavaa ja reaaliaikaista tietoa alusten liikkeistä, sääolosuhteista ja erilaisista rajoitteista. Juuri tässä tekoäly voi tukea alusliikenneohjaajaa ennakoivasti, mutta vain tarkoituksenmukaisesti toteutettuna, oikein ymmärrettynä ja oivaltavasti käytettynä.
Kun tekoäly toimii osana VTS-järjestelmää, sen tuottama lisäarvo jakautuu laajasti koko ammattimerenkulun hyödynnettäväksi. Parhaimmillaan yksikin tekoälypohjainen ominaisuus alusliikenneohjaajan työkaluna voisi vahvistaa kaikkien Suomen aluevesillä liikkuvien alusten turvallisuutta.
Tekoälyn vahvuudet pohjautuvat siihen, että sen avulla pystytään käsittelemään suuria määriä tietoa nopeasti ja tarkasti. Kun nämä tiedot yhdistetään alusliikenneohjaajien asiantuntemukseen, muodostuu entistä kattavampi tilannekuva: Tekoäly tarjoaa ennakoivia suosituksia ja analyysejä, jotka tukevat sekä alusliikenneohjaajan että aluksen päällikön päätöksentekoa nopeasti muuttuvissa olosuhteissa.
Liikenteenohjauksen turvallisuuskriittisessä ympäristössä luottamus tekoälyn toimintaan on ratkaisevaa. Kun järjestelmän toimintaperiaatteet ovat läpinäkyviä ja sen tuottamat ratkaisut loogisesti perusteltuja, tekoäly tukee toimintaa johdonmukaisesti tuoden lisävarmuutta ja ennakoitavuutta tilanteisiin, joissa jokainen hetki voi olla ratkaiseva.
Tekoäly turvallisuuskriittisessä toimintaympäristössä
Tekoälyn käyttöönotto turvallisuuskriittisessä ympäristössä tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia turvallisuuden kehittämiseen. Euroopan unionin uusi tekoälyasetus (AI Act) luo yhtenäiset ja selkeät pelisäännöt tekoälyn käyttöön koko EU:n alueella. Sen tavoitteena on varmistaa, että tekoälyä hyödynnetään luotettavalla, vastuullisella ja läpinäkyvällä tavalla.
Nykyisessä muodossaan (Regulation (EU) 2024/1689) AI Act ei suoraan luokittele VTS-järjestelmiä korkean riskin järjestelmiksi, toisin kuin esimerkiksi tieliikenteen vastaavat järjestelmät. Tämä antaa mahdollisuuden edetä VTS-toiminnassa tekoälyn hyödyntämisessä joustavasti ja käytännönläheisesti jo varhaisessa vaiheessa.
Sääntely kuitenkin elää ajassa. AI Actin liite III, jossa määritellään korkean riskin järjestelmät, tarkistetaan vuosittain. Lisäksi laajempi arvio koko asetuksesta on suunnitteilla vuodelle 2028. Tämä tarjoaa mahdollisuuden tarkentaa kriittisen infrastruktuurin sääntelyä yhdessä kehittyvän teknologian kanssa ja varmistaa, että tekoälyn käyttö pysyy ajan tasalla niin riskienhallinnan kuin hyötyjenkin näkökulmasta.
Tekoälyn rooli VTS-järjestelmän tukena on vasta kehittymässä, mutta sen potentiaali on jo nyt selvästi nähtävissä. Kun turvallisuutta rakennetaan tiedolla, ennakoinnilla ja yhteistyöllä – ihmisen ja teknologian yhteispelinä – syntyy meriliikennettä, joka on paitsi sujuvaa, myös entistä varmemmin hallittavissa muuttuvissakin olosuhteissa. Tämä kehitys ei ole tavoite sinänsä, vaan jatkuva prosessi, jossa turvallisuus, tehokkuus ja luottamus vahvistuvat rinnakkain.
Blogin kirjoittaja on Fintrafficin meriliikenteenohjauksen kehityspäällikkö, merikapteeni ja autonomisen merenkulun insinööri Esa Kallio.
