Haku

Fintrafficin hallitus on nimittänyt 29.6.2023 alkaen Fintraffic Raide Oy:n toimitusjohtajaksi DI Sanna Järvenpään. Järvenpää seuraa tehtävässä Pia Julinia, joka aloitti 14.6.2023 Fintrafficin toimitusjohtajana.

Suomen talouden kehitys ja Venäjän hyökkäyssota heijastuvat edelleen negatiivisesti raskaan tieliikenteen ja rautatiekuljetusten määriin. Sen sijaan matkustamisessa on havaittavissa kasvua, sillä sekä henkilöautoilussa että junamatkustamisessa nousua on vuoden 2022 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Myös lentoliikenne on piristynyt, erityisesti kansainvälisen lentoliikenteen osalta.

Tiedot ilmenevät liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin huhti-kesäkuun liikennetilastoista.

Fintrafficin raideliikenteenohjauksessa on työn alla on uusi teknologiastrategia, joka luo yhtenäiset linjaukset teknologiselle kehitystyölle läpi yhtiön. Mistä on oikein kyse, ja miksi teknologiastrategiaa on lähdetty työstämään? Millaisia asioita uudessa strategiassa tullaan huomioimaan?

Junan katolle kiipeäminen tai esimerkiksi rataverkon pylväisiin kiipeäminen on hengenvaarallista. Tämä johtuu junan ajolangan suuresta, tappavasta 25 000 voltin jännitteestä, josta jo lähelle kiivetessä voi saada kuolettavan valokaaren. Jännite on ylipäätään niin suuri, että pelkästään lähietäisyydelle meneminen on hengenvaarallista. 

Liikenteeseen kuluu yrityksillä ja kotitalouksilla yli 10 prosenttia käytettävissä olevista varoista. Liikenteen ja logistiikan tehostaminen digitalisaation avulla viidellä prosentilla lisäisi kotitalouksien ostovoimaa noin 600 miljoonaa euroa vuodessa ja alentaisi yritysten kustannuksia 1,5 miljardia vuodessa. Myös julkisia liikenteen menoja on mahdollista tehostaa merkittävästi nykyistä yhtenäisemmän tietopohjan avulla.

Esittelemme "Ammattinimike, jonka harva tuntee"-juttusarjassa Fintrafficin ammattilaisia, jotka kertovat työstään eri ammattinimikkeiden takana. Linda Tammisalo työskentelee Fintrafficin raideliikenteenohjauksessa Tampereella liikenneohjaajana. 

Fintrafficin raideliikenteenohjauksessa vastataan vuosittain yli 500 000 junan ja reilun 82 miljoonan matkustajan turvallisesta ja sujuvasta matkanteosta. Suomen rautateiden turvallisuus on Euroopan tasolla huippuluokkaa, mutta kuinka turvallisuus on kehittynyt viimeisen vuosikymmenen aikana? Miten turvallisuuteen liittyvä koulutus on muuttunut, ja millainen rooli digitalisaatiolla on ollut raideliikenteenohjauksen järjestelmiin? Minkä raiteilla tapahtuvan työn turvallisuus on erityisesti parantunut?

Kevään raideliikenneohjaajakoulutus saatiin juhlallisesti päätökseensä Helsingissä, kun vajaa parisenkymmentä vastavalmistunutta saivat todistukset ja ruusut kouraan. Tilaisuudessa kerrattiin kevään kestänyttä matkaa, pidettiin puheita ja palkittiin myös vuosikurssin priimus.

Hämeen ammattikorkeakoulu ja Fintraffic Raide Oy solmivat kesällä 2022 kumppanuussopimuksen, joka käynnisti yhteistyön uuden opintokokonaisuuden rakentamisesta. Mikä tarve uuden rautatiealan koulutuksen taustalla on? Miten keväällä 2023 ensimmäistä kertaa toteutettu opintokokonaisuus järjestettiin käytännössä? Missä onnistuttiin ja mikä vaatii vielä kehitystä?

Kapasiteetinhallinnan tehtävä on mahdollistaa kaikille rataverkon toimijoille tasapuolisesti tarvittava ja toteuttamiskelpoinen ratakapasiteetti siten, että liikenne rataverkolla on sujuvaa ja täsmällistä. Fintrafficin raideliikenteenohjauksen kapasiteettiohjauspalvelu on tällä hetkellä käytössä Kouvolassa sekä osassa pääkaupunkiseudun liikennepaikoista, mutta laajentuu kattamaan koko Suomen vuoden 2025 loppuun mennessä. Mistä laajentumisessa on kyse ja millaisia etuja se tuo niin rautatiealan eri sidosryhmille kuin koko yhteiskunnallekin?

Raideliikenteen matkustajainformaatio on onnistuneen matkakokemuksen osa, jonka merkitys korostuu erityisesti häiriötilanteissa: matka sujuu häiriöistä huolimatta sujuvasti, kun matkustaja tietää mitä ja milloin tapahtuu sekä pystyy näin reagoimaan tilanteen vaatimalla tavalla. Matkustajainformaatio tukee myös raideliikenteen turvallisuutta asemilla esimerkiksi varoittamalla ohittavista junista, luomalla turvallisuuden tunnetta sekä ohjeistamalla matkustajia aseman turvallisuuskriittisissä erikoistilanteissa. Mistä kuluneena syksynä koetut asemanäyttöjen häiriöt ovat johtuneet? Kuinka järjestelmien ja laitteiden kehitystyö tukee tulevaisuuden entistä ajantasaisempaa ja tarkempaa tiedonjakelua matkustajien näkökulmasta?