Tutkat ovat Fintrafficin meriliikenteenohjauksen silmät Suomen rannikolla – kuinka alusliikenteenohjaajat käyttävät tutkia työssään?

Tiesitkö, että tutkat ovat meriliikenteen tilannekuvan ja turvallisuuden kannalta Fintrafficin meriliikenteenohjauksen operatiivisen toiminnan keskiössä? Tutkat nimittäin kertovat reaaliajassa, mitä vesialueilla oikeasti tapahtuu. Kuinka meriliikenteenohjauksen tutkat toimivat käytännössä? Minkä järjestelmän parina tutkien tuottama data on lyömätön paikkatiedon tunnistaja? Millaisia kehityssuuntia tutkien suhteen nähdään tulevaisuudessa?

Tutkia käytetään meriliikenteen tilannekuvan seurantaan peilaamalla tutkassa näkyvien alusten sijaintia ja nopeutta muihin alueella liikkuviin aluksiin ja ympäristöön.

- Nykyiset merenkulkututkat löivät läpi toisen maailmansodan aikana, mutta niiden toimintaperiaate on tekniikan kehittymisestä huolimatta edelleen sama. Nykyisin niitä ei kuitenkaan käytetä yksinään, vaan integroituna saumattomaksi osaksi alusten navigointi- ja meriliikenteenohjauksen tilannekuvajärjestelmää, kertoo Fintrafficin meriliikenteenohjauksen kehityspäällikkö Esa Kallio.

Tutkien avulla voidaan ehkäistä yhteentörmäyksiä ja onnettomuuksia

Tutkien toimintaperiaate on yksinkertainen: tutkan antenni lähettää pulssin, joka heijastuu takaisin merialueella liikkuvasta aluksesta. Järjestelmä laskee aluksen etäisyyden tutkasta ja toistaa laskuprosessin useaan kertaan. Näin saadaan tieto, mihin suuntaan ja millä nopeudella alus on siirtynyt pisteestä toiseen. Järjestelmä laskee näiden tietojen pohjalta vektoritiedot, joita Fintrafficin alusliikenteenohjaajat käyttävät meriliikenteen ohjaukseen.

- Alusliikenneohjaajien tehtävänä on varmistaa vesialueiden turvallisuus ja tehokas käyttö seuraamalla tilannekuvaa sekä reagoimalla, mikäli vesialueilla tapahtuu jotain poikkeavaa. Ennakoimme esimerkiksi erilaisia onnettomuustilanteita, jotta voimme ohjata alukset ajoissa turvalliselle reitille. Näin ehkäisemme mm. yhteentörmäyksiä. Lisäksi tulkitsemme tutkista saatavan datan ymmärrettävään muotoon sekä tarjoamme niiden antamaa tilannekuvaa VTS-palvelun asiakkaiden käytettäväksi oman elektronisen karttajärjestelmämme kautta. Vaikka kuva ei suoraan välity aluksille, välitämme kuvan sisältämää informaatiota. Näin kaikki vesiväylien käyttäjät hyötyvät välillisesti tutkistamme, taustoittaa Esa Kallio.

Yksin tutkista saatu data ei tarjoa täyttä meriliikenteen tilannekuvaa, sillä meriliikenteenohjauksen tilannekuvajärjestelmään saadaan tietoa tutkien lisäksi kameroista, sääasemilta sekä lähes kaikille kaupallisen meriliikenteen toimijoille pakollisen AIS-järjestelmän kautta.

Tutkat ja AIS – hyvät erikseen, lyömättömät yhdessä

Automatic Identification System eli AIS-järjestelmä on ensisijainen meriliikenteen alusten raportointijärjestelmä tunniste- ja navigaatiotietojen suhteen. Sitä käyttävät mm. kaupalliset merenkulun toimijat, vapaa-ajan merenkulkijat, viranomaiset sekä tutkijat ja oppilaitokset. AIS-laitteen avulla alukset lähettävät reaaliaikaista tietoa itsestään ja tilastaan muille aluksille sekä meriliikennettä valvoville viranomaisille, jotta muut tietävät, mitä aluksella ollaan tekemässä.

- AIS:n tulo vaikutti aikoinaan hieman tutkien rooliin, mutta päällekkäisistä toiminnallisuuksista huolimatta nämä järjestelmät tukevat toisiaan niin kutsutun sensorifuusion ansiosta. Tutka ei kerro alusliikenneohjaajalle esimerkiksi aluksen tarkkaa kokoa, vaan ainoastaan sen missä alus liikkuu. AIS sen sijaan tarjoaa tutkaa enemmän tietoa. Kun tutkien keräämään dataan yhdistetään AIS-järjestelmästä saadut tiedot, saadaan alus paikannettua todella tarkasti, avaa Kallio kahden järjestelmän yhteistyön etuja.

Tutkien peitto kattaa hyvin liikenteen kannalta kriittiset paikat Suomen rannikolla. Erityisen hyvin peitossa ovat laajat merialueet, joissa radioaallot pääsevät liikkumaan esteettä. Tutkien sijoittelussa on pyritty huomioimaan riittävä päällekkäisyys, jotta niitä voidaan tarpeen mukaan kytkeä pois päältä esimerkiksi huoltoa varten ilman, että jokin alue jää täysin ilman tutkan valvontaa. Hyvät ja toimivat tutkat ovat meriliikenteenohjauksen kyberturvallisuuden kannalta elintärkeitä.

- Tutkien sijoitteluun vaikuttavat monet asiat aina liikenteen määrästä kustannustehokkuuteen. Jos tutkia ei ole kyseisellä vesialueella lainkaan, korostuu AIS-järjestelmän merkitys todella paljon. Tutkat ja AIS ovat toisistaan täysin riippumattomat järjestelmät, minkä ansiosta ne toimivat hyvin toistensa varmentajina. Mikäli tutka tai AIS-järjestelmä lakkaisi yllättäen toimimasta, on meillä meriliikenteenohjauksessa aina paikkaavaa tilannekuvaa toisen järjestelmän kautta, kertoo Kallio.

Tulevaisuudessa paikkatietoa voidaan tarkentaa entisestään tutkien avulla

Vaikka tutkalaitteiden toimintaperiaate ei ole paljoa muuttunut, kehittyy niiden ympärillä oleva tekniikka jatkuvasti kohti entistä tarkempaa tulevaisuuden paikkatietoa ja tilannekuvaa.

- Tulevaisuudessa on mielenkiintoista nähdä, kuinka alusten paikkatietoa voidaan entisestään tarkentaa tutkien avulla. Esimerkiksi korkeilla taajuuksilla toimivat lyhyen etäisyyden tutkat sekä meriliikenteen autonomiaan kytkeytyvien valotutkien yleistyminen ovat kiinnostavia kehityssuuntia tutkien tulevaisuudelle, pohtii Kallio.

Tahdotko tietää lisää meriliikenteenohjauksen tutkajärjestelmästä kokonaisuutena? Katso tämän juttusarjan ensimmäinen julkaisu verkkosivuiltamme tästä.

Haluatko tutustua merenkulun tutkien teknisempään puoleen ja tietää, kuinka niiden huolto sujuu? Katso tämän juttusarjan toinen julkaisu verkkosivuiltamme tästä.