Hyppää pääsisältöön
Tutka-kuvituskuva

Tutkat tuottavat tärkeää tietoa meriliikenteen tilannekuvasta – näin niiden tekniikka toimii käytännössä

Julkaistu 6.7.2022

Tutkat ovat Fintrafficin meriliikenteenohjauksen silmät Suomen vesialueilla, tarjoten erittäin tehokkaan ja tarkan keinon tilannekuvan muodostamiseen. Tiedätkö, mitä eri laitteita tutkiin liittyy ja kuinka niiden tekniikka toimii käytännössä? Kuinka tieto saadaan siirrettyä tutka-asemalta Fintrafficin meriliikenteenohjauksen alusliikenneoperaattoreille? Entä mitä tapahtuu, jos tutka hajoaa tai se pitää huoltaa?

Tutka-asema koostuu kahdesta osasta: tutkamastosta ja laitetilasta. Tutkamaston yläosassa sijaitsevat varsinainen tutka ja sen lähetin, laitetilassa puolestaan mm. tiedonsiirtoon ja tutkadatan lukemiseen tarvittavat laitteistot.

- Pelkkiä tutka-asemia on Suomessa vähän, sillä useimpiin tutka-asemiin on yhdistetty lisäksi kameroita, VHF- ja tiedonsiirtolaitteistoa sekä kaupallisen liikenteen AIS-järjestelmän laitteita. Näitä kutsutaan sensoriasemiksi, jotka tuottavat monipuolisempaa tietoa meriliikenteen tilannekuvasta, avaa Fintrafficin meriliikenteenohjauksen ylläpito- ja rakennuttaminen yksikön päällikkö Toni Puolakka.

Tutka- ja sensoriasemilla olevat tutkat toimivat samalla periaatteella kuin aluksilla olevat tutkat. Ainoa ero on, että aluksilla tutka liikkuu laivan mukana, kun taas tutka-asemilla se on rakennettu kiinteästi tiettyyn paikkaan.

- Tutkan toiminta perustuu siihen, että se lähettää kaiun, joka kimpoaa takaisin kohdatessaan aluksen, saaren tai muun esteen. Tämän jälkeen tutka-aseman laitteisto laskee etäisyyksiä, piirtää tilanteesta kuvan kartalle ja lähettää sen eteenpäin Fintrafficin meriliikenteenohjauksen alusliikenneohjaajille. Näin saadaan tehokkaasti tietoon, mitä vesialueella tapahtuu juuri sillä hetkellä. Tutka onkin erittäin tehokas ja tarkka keino tilannekuvan muodostamisessa, valottaa Puolakka tutkan toimintaperiaatteesta.

Tutkia huolletaan kerran vuodessa tai tarpeen mukaan

Tutkien magnetronit vaihdetaan kerran vuodessa, mutta muutoin tutkat pysyvät pitkään toimintakunnossa ilman suurempia huoltotoimia. Vuosihuollon yhteydessä huolletaan myös ilmalämpöpumput, joita on asennettu viilentämään laitetiloja viime vuosien poikkeuksellisen kuumien kesien vuoksi.

- Meillä on huolto- ja ylläpitosopimus tutkien laitetoimittajan kanssa. Ympärivuorokautinen huoltopäivystys on apunamme, jos tutkiin tulee vuosihuoltojen välissä vikatiloja tai niihin tarvitaan korjauksia esimerkiksi myrskytuhojen seurauksena. Pyrimme aina järjestämään huollot niin, ettei meriliikenteenohjauksen operatiivinen toiminta häiriinny. Tutkaverkoston peitto on lisäksi suunniteltu limittäin siten, että kaikki alueet pysyvät vähintään yhden tutkan tarkkailtavana, vaikka jokin tutkista olisikin hetkellisesti pois käytöstä, avaa Puolakka huoltoprosessia.

Huoltoyhtiö pystyy paikantamaan tutkien viat hyvin ”etänä”, sillä esimerkiksi akuston seurantajärjestelmästä näkee, tuleeko asemalle sähköä, ja magnetronin ikä pystytään tarkistamaan kunkin tutkan tiedoista. Kun vika on paikannettu, järjestää Fintraffic kuljetuksen tutka-asemalle tilanteen kriittisyyden, säätilan ja huoltoyhtiön tilanteeseen sopivalla aikataululla.

Tieto kulkee tutkista alusliikenneohjaajille tarvittaessa montaa eri kautta

Luonnonvoimat ovat tutkien huolto- ja korjaustoimien kannalta haastavin tekijä, sillä niiden vaikutuksia ei voida ennakoida ja joskus korjaustoimet kestävät, kun tutka-asemalle ei olosuhteiden vuoksi päästä paikan päälle. Jos tutka rikkoutuu esimerkiksi voimakkaan myrskyn seurauksena, ei huoltotoimia voida aloittaa ennen kuin myrsky on laantunut turvalliselle tasolle. Rantautumiset tutka-asemille ovat aina riskialttiita, sillä rantakalliot ovat märkiä ja liukkaita, eikä laitureita usein ole. Lisäksi mukana on oltava työkaluja, jotka on saatava nostettua maihin.

- Tällaisiin tilanteisiin on varauduttu kahdentamalla tai jopa kolmintamalla tietoliikenneyhteyksiä tutka-aseman ja meriliikenteenohjauksen välillä. Sähkökatkojen aikaan tutka-aseman toimintaa ylläpidetään puolestaan akustojen avulla. Näin kriittinen tieto kulkee montaa kautta tutka-asemalta alusliikenneoperaattoreille, eikä operatiiviseen toimintaan tule katkoksia, kertoo Puolakka.

 

Jäikö sinulla tutkista kertovan juttusarjan ensimmäinen osa lukematta? Löydät sen verkkosivuiltamme täältä.

Jaa