Hyppää pääsisältöön
Tutka

Suomessa on yksi maailman laajimmista tutkaverkoista – mikä merkitys tutkapalvelulla on Fintrafficin meriliikenteenohjauksen toiminnassa?

Julkaistu 17.6.2022

Tiesitkö, että Fintrafficin meriliikenteenohjauksen alusliikennepalvelun tutkaverkko on yksi maailman laajimmista? Tutkien tuottaman tiedon avulla luodaan koko Suomen rannikkoalueiden kattava yhdistetty tutkatilannekuva, jota alusliikenneohjaajat hyödyntävät varmistaakseen turvallisen ja sujuvan liikkumisen vesialueilla. Kuinka tutkapalvelu kytkeytyy osaksi meriliikenteenohjauksen kokonaisuutta? Miten tutkapalvelu on kehittynyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana? Ja mihin tutkien tuottamaa dataa halutaan hyödyntää tulevaisuudessa?

Fintrafficin meriliikenteenohjauksen tutkapalvelu koostuu laajasta, lähes sadan itsenäisen tutkan verkostosta. Tutkakuvaa käytetään alusliikennepalvelussa esimerkiksi alusliikenteen seurantaan ja ohjaamiseen, tilannekuvan koostamiseen sekä meritilannekuvan tuottamiseen meripelastuksen ja muiden merellisten viranomaisten käyttöön.

- Tutkat ovat alusliikennepalvelun tilannekuvan kannalta erityisasemassa, sillä niiden tuottamat tiedot ovat riippumattomia muiden toimijoiden palveluista ja järjestelmistä. Tutkapalvelulla voidaan siis tuottaa tilannekuvaa silloinkin, jos aluksilla tapahtuu esimerkiksi laaja sähkökatko, tai satelliittipaikannus on jostain syystä pois käytöstä, kertoo Fintrafficin meriliikenteenohjauksen teknologiajohtaja Jouni Patrakka.

Kehitys yksittäisten tutkakuvien seurannasta digitaalisiin ratkaisuihin

Tutkapalvelulla on pitkä historia alusliikenteen ohjauksessa, ja VTS-tutkien laite- ja järjestelmäkehitystä on tehty Suomessa jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Alusliikenneohjaajien näkökulmasta tutkia käytettiin alusliikennepalvelun ensi metreillä hyvin samaan tapaan kuin aluksillakin: seuraamalla kunkin tutkan tuottamaa kuvaa erikseen. Pian kuitenkin huomattiin, ettei lukuisia yksittäisiä tutkakuvia ole mahdollista operoida alusliikennepalvelussa riittävän tehokkaasti. Tuolloin alkoi kehitystyö kohti verkostoa, jossa eri tutkien keräämä tieto yhdistettiin ja esitettiin kootusti operoinnin helpottamiseksi. Nykyään tutkalaitteet ovat kehityksen ansiosta huomattavasti suorituskykyisempiä ja helppokäyttöisempiä kuin ennen.

Digitalisaatio nopeuttaa ja helpottaa tutkien tuottaman tiedon tulkitsemista. Tutkien kasvanut määrä sekä paremmat tietoliikenneyhteydet ja tietojen jakamisen ratkaisut mahdollistavat sen, että tutkista saadaan nykyään valmista yhdistettyä tietoa niin meriliikenteenohjauksen kuin viranomaistenkin monipuoliseen käyttöön. Alusliikennepalvelun tutkien suurimmat erot laivoilla oleviin tutkiin ovat huomattavasti suorituskykyisemmät antennit sekä kahdennetut tekniset ratkaisut.

- Fintrafficin meriliikenteenohjauksen tuottamalla alusliikennepalvelulla on todella laaja verkosto tutkia niin saarilla kuin mantereellakin. Käytämme pääosin samanlaisia merenkulkututkia kuin laivatkin, mutta tutkat on viritetty meille asetettujen erityisvaatimusten mukaisesti. Tutkien teknisillä ratkaisuilla haetaan korkeaa erottelukykyä ja herkkyyttä sekä riittävää häiriönsietoa ja jatkuvuutta, avaa Patrakka eroja alusten ja meriliikenteenohjauksen tutkien välillä.

Tutkapalvelu on osa alusliikennepalvelun yhdistettyä tilannekuvaa

Reaaliaikainen tilannekuva luo pohjan tehokkaaseen meriliikenteenohjaukseen. Tutkapalvelu tuottaa jatkuvasti tietoa alusliikennepalvelun eri lähteistä koottuun yhdistettyyn tilannekuvaan, johon yhdistyvät myös erilaisten kameroiden, alusten AIS-laitteiden ja muiden järjestelmien tuottamat tiedot. Alusliikenneohjaajat seuraavat pääosin tätä yhdistettyä tilannekuvaa, ja tutkia käytetäänkin nykyään harvoin yksinään, itsenäisinä tietolähteinä.

- Poikkeuksia kuitenkin on, sillä juuri tutkien tuottama data on yleensä keskiössä kehittyvissä vaaratilanteissa sekä onnettomuustilanteiden liikenteenhallinnassa. Tutkatallenteita käytetään usein myös oikeudessa onnettomuustutkinnoissa, sillä niiden avulla voidaan todentaa tarkasti eri osapuolten sijainnit onnettomuustilanteessa sekä liikkeet ennen onnettomuutta, kertoo Patrakka.

Tutkat lisäävät tilannekuvan luotettavuutta, sillä ne tarjoavat reaaliaikaista tilannekuvaa alusten järjestelmistä ja olosuhteista riippumatta. Tutkien peitto Suomen rannikolla on suunniteltu niin, että tutkien peittoalueet menevät limittäin toistensa kanssa. Näin tutkien tuottama tilannekuva ei katkea, vaikka yksi tutkista olisi pois käytöstä esimerkiksi vian tai huollon vuoksi.

Tulevaisuudessa tutkadataa hyödynnetään myös lisäarvopalveluihin

Tutkalaitteet kehittyvät jatkuvasti, ja teknisen laadun kasvaessa kohoaa myös kustannustehokkuus. Suomi on ollut EU:ssa positiivisena esimerkkitapauksena siitä, kuinka yhteiskunnallisen tarpeen kannalta tärkeää tutkadataa voidaan jakaa meriliikenteen eri toimijoiden kesken. Yhteistyötä eri meriliikenteen toimijoiden kanssa halutaan vahvistaa entisestään, ja tutkadataa tullaankin hyödyntämään tulevaisuudessa laajemmin erilaisissa lisäarvopalveluissa.

- Tutkien tuottamaa dataa voidaan hyödyntää esimerkiksi etäohjauksen ja etäluotsauksen palveluiden tuottamiseen. Lisäksi tutkista saatuja tietoja voidaan käyttää monipuolisesti erilaisten lisäarvopalveluiden tuottamiseen. Tällä hetkellä tuotamme jo Ilmatieteenlaitokselle tutkadataa merialueiden jäätilanteen arviointiin. Tällaisten lisäarvopalveluiden tutkadatan sisältöä ja käyttöä on tarkoitus laajentaa, kertoo Patrakka tulevaisuuden kehityssuunnista.

Jaa