Uutiset

Hämeen ammattikorkeakoulu ja Fintraffic Raide Oy solmivat kesällä 2022 kumppanuussopimuksen, joka käynnisti yhteistyön uuden opintokokonaisuuden rakentamisesta. Mikä tarve uuden rautatiealan koulutuksen taustalla on? Miten keväällä 2023 ensimmäistä kertaa toteutettu opintokokonaisuus järjestettiin käytännössä? Missä onnistuttiin ja mikä vaatii vielä kehitystä?

Kevään raideliikenneohjaajakoulutus saatiin juhlallisesti päätökseensä Helsingissä, kun vajaa parisenkymmentä vastavalmistunutta saivat todistukset ja ruusut kouraan. Tilaisuudessa kerrattiin kevään kestänyttä matkaa, pidettiin puheita ja palkittiin myös vuosikurssin priimus.

Fintrafficin raideliikenteenohjauksessa on työn alla on uusi teknologiastrategia, joka luo yhtenäiset linjaukset teknologiselle kehitystyölle läpi yhtiön. Mistä on oikein kyse, ja miksi teknologiastrategiaa on lähdetty työstämään? Millaisia asioita uudessa strategiassa tullaan huomioimaan?

Suomen talouden kehitys ja Venäjän hyökkäyssota heijastuvat edelleen negatiivisesti raskaan tieliikenteen ja rautatiekuljetusten määriin. Sen sijaan matkustamisessa on havaittavissa kasvua, sillä sekä henkilöautoilussa että junamatkustamisessa nousua on vuoden 2022 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Myös lentoliikenne on piristynyt, erityisesti kansainvälisen lentoliikenteen osalta.

Tiedot ilmenevät liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin huhti-kesäkuun liikennetilastoista.

Fintrafficin hallitus on nimittänyt 29.6.2023 alkaen Fintraffic Raide Oy:n toimitusjohtajaksi DI Sanna Järvenpään. Järvenpää seuraa tehtävässä Pia Julinia, joka aloitti 14.6.2023 Fintrafficin toimitusjohtajana.

Ammattinimike, jonka harva tuntee-juttusarjassa esitellään seuraavaksi liikennesuunnittelija Mikko Niemi, joka työskentelee Fintrafficin raideliikenteenohjauksessa ja Tampereen ohjauskeskuksessa. 

Fintrafficin raideliikenteenohjauksessa vastataan vuosittain yli 500 000 junan ja reilun 82 miljoonan matkustajan turvallisesta ja sujuvasta matkanteosta. Suomen rautateiden turvallisuus on Euroopan tasolla huippuluokkaa, mutta kuinka turvallisuus on kehittynyt viimeisen vuosikymmenen aikana? Miten turvallisuuteen liittyvä koulutus on muuttunut, ja millainen rooli digitalisaatiolla on ollut raideliikenteenohjauksen järjestelmiin? Minkä raiteilla tapahtuvan työn turvallisuus on erityisesti parantunut?

Esittelemme "Ammattinimike, jonka harva tuntee"-juttusarjassa Fintrafficin ammattilaisia, jotka kertovat työstään eri ammattinimikkeiden takana. Linda Tammisalo työskentelee Fintrafficin raideliikenteenohjauksessa Tampereella liikenneohjaajana. 

Liikenteeseen kuluu yrityksillä ja kotitalouksilla yli 10 prosenttia käytettävissä olevista varoista. Liikenteen ja logistiikan tehostaminen digitalisaation avulla viidellä prosentilla lisäisi kotitalouksien ostovoimaa noin 600 miljoonaa euroa vuodessa ja alentaisi yritysten kustannuksia 1,5 miljardia vuodessa. Myös julkisia liikenteen menoja on mahdollista tehostaa merkittävästi nykyistä yhtenäisemmän tietopohjan avulla.

Junan katolle kiipeäminen tai esimerkiksi rataverkon pylväisiin kiipeäminen on hengenvaarallista. Tämä johtuu junan ajolangan suuresta, tappavasta 25 000 voltin jännitteestä, josta jo lähelle kiivetessä voi saada kuolettavan valokaaren. Jännite on ylipäätään niin suuri, että pelkästään lähietäisyydelle meneminen on hengenvaarallista. 

Suomen talouden vaisu kehitys on heijastunut tammi-maaliskuussa erityisesti raskaan tieliikenteen määriin. Kasvua oli henkilöautoliikenteessä ja kaukojunaliikenteessä.

​​​​​​​Jokavuotiset ratatyöt ovat elintärkeitä rataverkkomme toimivuudelle ja turvallisuudelle. Suomen rataverkko on etenkin pääradan osalta erittäin liikennöity, minkä takia työkauden ratatöiden ja junaliikenteen yhteensovittaminen vaatii suunnittelua ja yhteistyötä. Tämän työn tueksi Fintraffic ja Väylävirasto seuraavat ratatöiden onnistumista ja kehittävät seurantajärjestelmää ja siihen liittyviä mittareita jatkuvasti.