Fintrafficin käyttökeskus on koko Suomen sähköradan toiminnan ytimessä ja tekee yhteistyötä käytännössä kaikkien sähköradan parissa toimivien tahojen kanssa. Tämän myötä käyttökeskus kytkeytyy välillisesti myös lähes kaikkiin sähkörataan liittyviin kehittämishankkeisiin. Millainen rooli käyttökeskuksella on näissä hankkeissa? Millä eri tavoilla käyttöpäivystäjien osaamista ylläpidetään? Kuinka käyttökeskuksen toimintamalleja ja järjestelmiä kehitetään sisäisesti?
Vaikka käyttökeskus ei ole suoraan mukana sähkörataan liittyvissä kehittämishankkeissa, kytkeytyy se sähkörataa valvovana tahona niihin välillisesti. Käyttökeskus on mukana asiantuntijaroolissa esimerkiksi Väyläviraston sähkörataan liittyvissä kehityshankkeissa, joita ovat mm. isot ratatyöurakat sekä rataosien sähköistykset.
"Osallistumme tarpeen mukaan alueiden rata- ja sähköratatöiden yhteensovittamispalavereihin, joissa alueen pääurakoitsija yhteensovittaa kaikkien alueella toimivien urakoitsijoiden työt. Sähköratatöiden suunnittelupalaverit keskittyvät vain sähkörataan, ja niissä olemme mukana jo työn suunnitteluvaiheessa ohjeistamassa eri urakoitsijoita jännitekatkopyyntöjen suhteen sekä katsomassa etukäteen, että kaikki tulevat jännitekatkotoiveet ovat toteutettavissa", kertoo Fintrafficin kehitysasiantuntija Jouni Mikkola.
Sisäiset kehitysprojektit keskittyvät toimintamallien ja järjestelmien kehittämiseen
Fintraffic Raiteella on käynnissä useita pieniä ja isompia kehitysprojekteja, joilla kehitetään yhtiön sisäisiä toimintamalleja. Osa sisäisistä hankkeista kytkeytyy myös käyttökeskuksen toimintamallien kehittämiseen. Hyvä esimerkki tästä on käyttökeskustoiminnan neljän paikkakunnan toimintatapojen yhtenäistäminen.
"Tavoitteena on tunnistaa paikkakuntien toimintatapojen erilaisuudet, erotella ne, joihin emme voi vaikuttaa sekä yhtenäistää ne, jotka voimme. Näin käyttökeskuksen palvelu on mahdollisimman samanlaista, soittivatpa asiakkaamme mille paikkakunnalle tahansa. Yhtenäiset toimintamallit tukevat myös varautumista, kun käyttöpäivystäjien on tulevaisuudessa helpompi siirtyä työskentelemään alueelta toiselle", kertoo Mikkola.
Toimintamallien kehittämisen lisäksi jatkuvan kehitystyön alla ovat erilaiset tekniset järjestelmät, jotka liittyvät käyttökeskuksen toimintaan.
"Tärkeä kysymys järjestelmien kehitystyössä on se, kuinka saamme kaiken meillä olevan tiedon mahdollisimman yksinkertaiseen ja ymmärrettävään muotoon. Meillä on hyvä pohja, ja kehitystyössä keskitytäänkin monelta osin viilaamaan järjestelmiä palvelemaan käyttäjiä ja asiakkaita mahdollisimman tehokkaasti. Tavoitteena on mm. kehittää järjestelmistä mahdollisimman yksinkertaisia käyttää", jatkaa Mikkola.
Käyttöpäivystäjien osaamista ylläpidetään monipuolisilla koulutuksilla
Käyttöpäivystäjillä on oltava voimassa tietyt laissa säädetyt rautatie-, sähkö- ja työturvallisuuspätevyydet, jotta he voivat työskennellä sähköradan parissa. He käyvät tietyin väliajoin kertaamassa ja uusimassa nämä pätevyydet, jotka luovat peruspohjan käyttöpäivystäjän osaamiselle. Tämän lisäksi käyttöpäivystäjille järjestetään säännöllisesti lisäkoulutusta.
"Käyttöpäivystäjien työssä yhdistyvät rautatie- ja sähköala, joten aina löytyy jotain uutta opittavaa. Lisäkoulutuksia järjestetään useamman kerran vuodessa johonkin työmme ajankohtaiseen teemaan tai vaikkapa määräysten muuttumiseen liittyen. Esimerkiksi viime vuonna osallistuimme kaikki koulutukseen sähköradan hätämaadoituksesta", kertoo Mikkola.
Lisäkoulutuksia järjestetään myös osana vuosittain pidettäviä käyttökeskuspäiviä, jotka kokoavat kollegat ympäri Suomen saman pöydän ääreen. Käyttökeskuspäivät tarjoavat vertaistuen ja koulutuksen lisäksi mahdollisuuden kerätä kehittämisideoita, joita syntyykin usein paljon, kun henkilöstö saadaan samaan paikkaan pohtimaan käyttökeskuksen toimintaa. Monia henkilöstön ideoita on viety onnistuneesti käytäntöön, ja ideat ovat jatkossakin tervetulleita.
"Tahdon kannustaa käyttöpäivystäjiä kertomaan rohkeasti ääneen omia ideoitaan järjestelmien ja toimintamallien kehittämisen suhteen, sillä niitä kyllä kuunnellaan ja laitetaan käytäntöön, vaikka se tuntuisi tapahtuvan hitaasti. Toimimme isojen kokonaisuuksien kanssa, ja pienetkin muutokset heijastuvat moneen asiaan. Siksi vaaditaan välillä kärsivällisyyttä, kunnes ideat päästään jalkauttamaan osaksi operatiivista toimintaa", kannustaa Mikkola.
