Hyppää pääsisältöön
Kuvakollaasi, jossa kuvat tunnelista sekä sen ylläpidosta

Fintrafficin tekijät: Tienvarsiteknologian ammattilaiset ovat keskiössä rakentamassa sujuvaa ja turvallista liikennettä – tutustu nyt infrahankkeet-yksikköömme!

Julkaistu 28.2.2022

Fintrafficin tieliikenteenohjauksen infrahankkeet-yksikön asiantuntijoiden työ on paljon muutakin kuin asfaltinharmautta, sillä nämä tienvarsiteknologian ammattilaiset huolehtivat nopeatempoisessa ja vahvaa teknistä osaamista vaativassa työssään sujuvan ja turvallisen liikenteen toteutumisesta teknisestä näkökulmasta. Tiedätkö, mitä yksikön työtehtäviin tarkemmin kuuluu ja millaiset ominaisuudet ovat työssä valttia? Näitä asioita valottaa meille nyt yksikön päällikkö Jukka Värri.

Mitkä ovat Fintrafficissa infrahankkeet-yksikön vastuualueet ja tehtävät tieliikenteessä?

Infrahankkeet-yksikkö vastaa ja osallistuu avo-osuuksien, liikennevalojen, raja-asemien sekä tunnelikohteiden tekniseen suunnitteluun sekä toteutukseen. Lisäksi vastaamme järjestelmien toteutus- ja käyttöönottovaiheen tehtävistä hankekohtaisesti.

Millaisen laitteiston tai tekniikan parissa työskentelette maanteillä?

Teiden varsilla, noin 1 400 kilometrin matkalla, on yli 3 000 avo-osuustekniikkalaitetta, kuten muuttuvia nopeusrajoitusmerkkejä ja tiedotusopasteita, liikennevaloja sekä erilaisia liikenteen seurantalaitteita. Näiden laitteiden yhteispelillä huolehdimme juuri nytkin, että liikenne teillä sujuu turvallisesti.

Kun liikenteenohjausjärjestelmä on suunniteltu, rakennettu ja otettu käyttöön infrahankkeiden osalta, siirtyy sen operointi Fintrafficin tieliikennekeskukselle ja ylläpito ylläpitoyksikölle. Tämä näkyy autoilijoille esimerkiksi vaihtuvina nopeusrajoituksina, jossa nopeuksia ohjataan tieliikennekeskuksissa aina keli- ja liikenneperusteisesti. Nopeusrajoitusten muuttamiseen voivat vaikuttaa muun muassa huonontunut ajokeli, onnettomuudet, esteet tai eläimet tiellä sekä liikennevirran nopeuden muutos.

Yhtenä vastuualueenamme ovat myös maanteiden liikennevalot (noin 700 risteystä), niiden käyttö- ja valvontajärjestelmät sekä tietoliikenneyhteydet. Liikennevalopalvelusta hyvänä esimerkkinä toimii vaikkapa Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa käyttöönotettu liikennevalojen valvonta- ja ohjausjärjestelmä, joka näkyy autoilijoille liikennevalojen vikatilanteiden nopeampana korjaantumisena ja joukkoliikenteen käyttäjille liikennevaloetuuksien myötä täsmällisempänä bussiliikenteenä. Toinen hyvä esimerkki liikennevalopuolelta on jatkuva kehitystyömme hälytysajoneuvojen liikennevaloetuisuuksien suuntaan (HALI), jossa haetaan maankattavaa ”vihreää valoaaltoa”, jotta apu saadaan paikalle entistäkin nopeammin ja turvallisemmin.

Asiasta enemmän kiinnostuneet voivat käydä kurkkaamassa avo-osuuksista, liikennevaloista ja HALIsta myös viimeaikaisia uutisiamme, joista pääsee teemoihin kunnolla tutustumaan.

Entä millainen on roolinne tunneleiden suuntaan?

Maanteiden lisäksi turvallinen liikennöinti taataan teknisillä ratkaisuilla tietunneleissa, joissa infrahankkeilla on hyvinkin keskeinen rooli. Tunnelikohteissa on käytössä laaja liikenteenhallintalaitteiston kirjo, joka sisältää mm. automaattiseen häiriönhavaitsemiseen liittyviä järjestelmiä sekä LVIS-tekniikkaa, johon kuuluvat mm. ilmanvaihtoon ja savunpoistoon käytettävät järjestelmät sekä olosuhteisiin mukautuvat valaistusjärjestelmät.

Mainio esimerkki tunnelikohteistamme on esimerkiksi lähes puoli kilometriä pitkä Espoon Keilaniemen tunneli, jonka tunnelihankkeessa olemme olleet mukana liikenteen teknisten järjestelmien suunnittelussa, rakennuttamisessa sekä testauksissa. Toinen hyvä esimerkki on Mestarintunneli, jossa on uusittuina järjestelmätasolla koko tunnelin liikenteenhallinta- ja turvajärjestelmät.

Tunneleiden maailmaan pääsee hyvin sisään vaikkapa tästä tunneleiden häiriönhavaintojärjestelmä-jutusta.

Mikä merkitys infralaitteiston toimivuudella on tieliikenteeseen?

Maamme tavaraliikenteestä noin 63 % ja matkustajaliikenteestäkin peräti 90 % kulkee kumipyörillä. Jotta liikenne ja logistiikka saadaan sujumaan mahdollisimman turvallisesti ja sujuvasti, tulee monen asian loksahdella taustalla paikoilleen. Liikenteen sujuvuuden kannalta työllämme onkin merkittävä rooli suomalaisessa liikenteessä. Esimerkiksi isojen kaupunkien tuloväylät sekä raja-asemat ruuhkautuisivat nopeasti ilman apuna olevaa tekniikkaa. Kokonaisuuden toimivuuden kannalta on olennaista, että järjestelmien ketju toimii saumattomasti yhteen - aina maastossa olevilta laitteilta taustajärjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien kautta käyttöliittymään saakka. 

Millainen tiimi yksikössä työskentelee ja mitä osaamista työssä tarvitaan?

Infrahankkeet-yksikkö muodostuu kokeneista projektipäälliköistä ja asiantuntijoista. Laajojen hallittavien kokonaisuuksien vuosi yksikkö toimii mahdollisimman tiiviinä tiiminä. Tämä auttaa tukemaan ja vahvistamaan asiantuntijuuttamme.

Työ vaatii laaja-alaisesti kokemusta niin automaatiosta, liikennetekniikasta, sähkötekniikasta kuin tietoliikenteestäkin. Yleensä infrahankkeet-yksiköstä löytyy jo alalla pitkään ollut henkilö, jolla on kokemusta urakointi- tai konsulttipuolelta erilaisten infrahankkeiden parista.

Jaa