Hälytysajoneuvot pääsevät tulevaisuudessa vihreällä aallolla halki koko Suomen – Hälytysajoneuvojen automaattista liikennevaloetuusjärjestelmä HALI:a paketoidaan jo kansainväliseen käyttöön
Kun pelastusviranomaisten apua tarvitaan, voivat elämä ja suuret vahingot olla kiinni minuuteista. Risteysalueet ovat hälytysajossa erityisen riskialttiita lisäonnettomuuksille, joiden vuoksi apu viivästyy ja syntyy ylimääräistä vahinkoa. Liikennevalojen hälytysajoneuvoetuuksilla pystytään vähentämään hälytysajossa sattuneita risteysonnettomuuksia vähintään 80 %. Pian hälytysajoneuvot pääsevät automaattisen liikennevaloetuusjärjestelmä HALI:n ansiosta vihreällä aallolla halki koko Suomen. Mitä vaikutuksia järjestelmän laajalla käyttöönotolla on ollut? Millaisia tavoitteita HALI:n suhteen on kansallisella tasolla? Entä kuinka järjestelmä aiotaan viedä kansainväliseen käyttöön?
Hälytysajoneuvojen automaattinen liikennevaloetuusjärjestelmä HALI on täysin automaattinen liikennevalojen etuusjärjestelmä, joka ohjaa liikennevalot automaattisesti vihreiksi, kun hälytysajossa oleva ajoneuvo lähestyy valo-ohjattua risteystä. Järjestelmää on kehitetty alueellisesti kymmenkunta vuotta, ja sen piirissä ovat jo Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen sekä Kymeenlaaksosta Kouvolan liikennevalot. Seuraavaksi suunnitelmissa on laajentaa järjestelmä Keski-Suomen, Varsinais-Suomen ja Vantaan alueelle käytettävän rahoituksen puitteissa. Strategisesti laajentumiset ovat tärkeitä välitavoitteita, jolla laaja valtakunnallinen kattavuus saavutetaan.
- HALI on saatu valtakunnallisesti hienosti nousukiitoon. Tavoitteena on, että se kattaa kaikki Suomen liikennevaloristeykset vuosien 2022 - 2023 aikana niin, että myös paikalliset järjestelmät korvataan valtakunnallisella etuusjärjestelmällä. Tämän hetken tiedon mukaan aikataulu tulee toteutumaan suunnitellusti, kertoo Fintrafficin infrahankkeiden yksikön päällikkö Jukka Värri.
Risteysonnettomuudet vähentyneet merkittävästi HALI:n myötä
HALI on toiminut läpi laajentumisen odotetusti, ja käyttöönoton myötä risteysonnettomuudet, joissa on osallisena hälytysajoneuvo, ovat vähentyneet merkittävästi. Esimerkiksi Oulussa, jossa kaupunki, pelastuslaitos ja Ely-keskus ovat olleet ensimmäisinä käynnistämässä HALI:n kehitystyötä, ei järjestelmän käyttöönoton myötä ole nähty enää yhtään kuolemaan johtanutta risteysonnettomuutta, jossa hälytysajoneuvo olisi ollut osallisena.
- Pelastustyöntekijät voivat keskittyä tehtävänsä suorittamiseen tehokkaammin, kun he voivat luottaa siihen, että risteyksissä on turvallista ajaa. Esimerkiksi ambulanssit ja paloautot pääsevät järjestelmän ansiosta aiempaa nopeammin perille kohteeseen, jossa muutama minuuttikin voi olla merkittävä aika avun onnistumisen kannalta, muistuttaa Värri.
Hälytysajoneuvot lähettävät satelliittipaikannukseen perustuen sijaintitietoaan mobiilidataverkon välityksellä keskusjärjestelmälle, josta HALI-palvelinohjelmisto päättelee kulloisenkin liikennevalojen ohjaustarpeen sekä lähettää tarvittavia ohjauskäskyjä liikennevalokojeille. Mahdollistaessaan viranomaisten ja pelastustoimen turvallisen ja sujuvan liikkumisen risteysalueilla järjestelmä säästää myös risteysonnettomuuksista aiheutuvia kustannuksia yhteiskunnalle.
- Hankkeissa puhutaan hyötykustannusluvuista, joiden perusteella päätetään, onko hanketta kannattavaa toteuttaa. Lukuna 3 on hyvä, mutta HALI:n kohdalla luku voi olla peräti 15. Tämä tarkoittaa sitä, että kyseessä on yhteiskuntataloudellisesti kannattava hanke, joka maksaa itsensä nopeasti takaisin. Järjestelmän hyödyt ovatkin hyvin moninaiset ja konkreettiset, kehuu Värri.
Tulevaisuuden tähtäimessä kansainväliset markkinat
Samalla, kun HALI:a laajennetaan kotimaassa kohti sadan prosentin kattavuutta, on kehittäjillä katse jo osittain tulevaisuudessa. Kyseessä on merkittävä Suomessa kehitetty kansallinen järjestelmä, jonka toimivuus on pystytty todentamaan käytännössä. Lähitulevaisuudessa HALI:n kanssa lähdetään kokeilemaan siipiä kansainvälisillä markkinoilla.
- Tässä on kaikki edellytykset kansainväliseen onnistumiseen, ja seuraava askel tulevaisuuteen onkin järjestelmän tuotteistaminen kansainväliseen käyttöön. Kiinnostusta järjestelmään on jo tullut ulkomailta, ja alustavia keskustelujakin on käyty Keski-Euroopan suuntaan. Kansainvälisyys vaatii kuitenkin tuotteistuksen lisäksi yhdenmukaista toimintaa EU-standardien ja -rajapintojen suhteen. Tutkimme näihin liittyviä vaatimuksia parhaillaan, kertoo Värri.
