Häiriönhavaintojärjestelmä turvaa autoilijan tietä tunneleissa ympäri vuorokauden

Vaikka tunnelit eivät ole liikenteessä uusi juttu, saattaa vatsanpohjassa silti vähän nipistellä, kun auto sukeltaa tunnelin suusta hämärään tai keinovalojen loisteeseen, keskelle kovia betoni- tai kallioseinämiä. Tiesitkö, että vaikka tunnelin ulkoinen olemus on yleensä melko yksinkertainen, kytkeytyy sen sisälle kasapäin modernia tekniikkaa, joka yhdistyy reaaliajassa tieliikennekeskukseen? Autoilija voikin kulkea tunneleiden läpi turvallisin mielin, sillä niitä valvotaan ympäri vuorokauden.

Tunneleiden häiriönhavaintojärjestelmä eli HHJ havaitsee tunnelin turvallisuutta vaarantavia tekijöitä sekä mahdollistaa häiriötilanteita varten suunniteltujen ohjauksien käynnistämisen. Järjestelmän tavoitteena on taata tunneleiden turvallinen käyttö, sujuva liikenne sekä tieliikennekeskuksen nopeat toimintaprosessit häiriötilanteissa. Häiriöiden automaattinen havainnointi ja ohjaukset auttavat myös liikennettä palaamaan häiriötilanteesta nopeammin normaaliin tilaan.

Ohjauslaitteet ilmoittavat, kun tunnelissa tapahtuu jotain poikkeuksellista

Häiriönhavaintojärjestelmän toiminta perustuu ohjauslaitteisiin, joita on asennettu tunnelin eri kohtiin. Ohjauslaitteiden avulla seurataan vuorokauden ympäri tunnelin läpi kulkevaa liikennettä. Suomessa ohjauslaitteet ovat useimmiten kamera- ja tutkaperusteisia. Esimerkiksi Kehä I:llä sijaitsevan Mestarintunnelin yli 80 000 auton päivittäisen ajoneuvoliikenteen tietoa kerryttää tieliikennekeskuksen käyttöön mm. 24 liikennekameraa, päivitetty paloilmoitinjärjestelmä sekä 48 häiriönhallintajärjestelmän kameraa.

Häiriönhavaintojärjestelmään on ohjelmoitu valmiiksi ohjaukset, jotka voidaan käynnistää tieliikennekeskuksen toimesta, kun järjestelmä havaitsee, että tunnelissa tapahtuu jotain poikkeuksellista. Yleisimpiä häiriö- ja vaaratilanteita tunneleissa aiheuttavat poikkeuksellisen hitaasti ajavat tai pysähtyneet ajoneuvot, tulipalot, isommat vierasesineet sekä väärään suuntaan kulkevat ajoneuvot. Mahdollisimman nopea reagointi on avainasemassa vahinkojen minimoimiseksi.

Havaitessaan häiriön HHJ lähettää liikennekeskukselle tiedon asiasta. Liikennekeskuksen operoija tarkastaa tilanteen sekä aloittaa etukäteen luodun toimintaprosessin häiriötilanteen tyypin mukaisesti. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi nopeusrajoitusten laskemista, tiedotus-, kaista- ja varareittiopasteiden aktivoimista tai jopa koko tunnelin sulkemista. Mikäli tunnelissa on kaistakohtainen ohjaus, voidaan liikenne ohjata kaistaopastimien avulla kulkemaan vain yhtä kaistaa, jolloin koko tunnelia ei tarvitse sulkea.

Tilanteen ollessa ohi, voidaan järjestelmän avulla vielä varmistaa, että kaikki on tunnelissa varmasti kunnossa ennen liikenteen palauttamista normaaliksi. Tunneleissa turvallisuus on ykkösasia, sillä ne muodostavat muusta liikenneympäristöstä poikkeavan turvallisuuskriittisen osion tieverkostolla. Autoilijat ja muut tiellä liikkujat voivat edistää omalta osaltaan tunneleiden turvallisuutta ennakoimalla ajolinjoja sekä noudattamalla tunnelin nopeusrajoituksia.

Häiriönhavaintojärjestelmän käytöstä päätetään tunnelikohtaisesti

Tunneleiden häiriönhavaintojärjestelmä on käytössä halki Suomen, mutta sen käytöstä päätetään aina tunnelikohtaisesti. Päätökset järjestelmän käytöstä tehdään esisuunnitteluvaiheessa, jossa luodaan turvallisuuskonsepti sekä päätetään tunnelin seurannan taso. Jos kyseessä on esimerkiksi hyvin lyhyt ja suora tunneli, jonka liikennemäärät eivät ole suuria, ei järjestelmälle välttämättä ole merkittävää tarvetta.

Häiriönhavaintojärjestelmän tarve kuitenkin korostuu silloin, kun tunnelissa liikkuu suuria liikennemääriä, se on rakenteeltaan monikaistainen tai mutkainen, tai siihen liittyy muita piirteitä, jotka nostavat turvallisuusriskejä. Esimerkiksi Mestarintunnelin liikennemäärillä häiriönhavaintojärjestelmä on ehdoton turvallisen ja sujuvan tunneliliikenteen varmistamisen kannalta.

Uuden tunnelin valmistumisen tai tunnelin järjestelmien uusimisen jälkeen alkaa usein puolen vuoden säätövaihe, jossa tunnelin järjestelmiä testataan ja optimoidaan. Järjestelmän toimivuutta varmistetaan mm. konkreettisilla ajotesteillä, joissa mallinnetaan häiriötilanteita, joita tunnelissa voi tapahtua. Mestarintunnelissa näitä testiajoja tehtiin pääasiassa yöaikaan, jolloin minimoitiin muulle liikenteelle aiheutuva häiriö tunnelin sulkemisesta testausta varten.

Tulevaisuudessa järjestelmät oppivat itse ja optimoivat omaa toimintaansa

Tulevaisuudessa tunneleiden liikenteenohjauksessa voidaan hyödyntää itseoppivia järjestelmiä, joissa HHJ opettaa itse itseään, optimoiden omaa toimintaansa tunnelin liikenteen mukaisesti. Tulevaisuudessa järjestelmään voidaan liittää kameraperusteisten ohjauslaitteiden rinnalle uusia, muulla tekniikalla toteutettuja ohjauslaitteita. Uusinta teknologiaa edustavat esimerkiksi maailmalla pilotoidut kuituratkaisut, joissa ajokaistan vieressä kulkee kuitu, joka tunnistaa ohi ajavan liikenteen.

Kehä I:n Mestarintunneli liitettiin tunnelijärjestelmien uudistamisen ja häiriönhavaintojärjestelmän käyttöönoton yhteydessä osaksi Fintrafficin uutta TLOIK-järjestelmää, joka luo reaaliajassa digitaalista kaksosta Suomen tieverkon tilannekuvasta. Tulevaisuudessa järjestelmän alle tullaan liittämään lisää tunneleita, mikä tukee Fintrafficin tavoitetta yhdistää tiedot ja palvelut niin, että liikkuminen on mahdollisimman sujuvaa sekä visiota kestävästä ja kehittyvästä liikennejärjestelmästä, jota digitalisoidaan yhteistyössä alan eri toimijoiden kanssa.

Artikkelia varten on haastateltu Fintrafficin infrahankkeiden yksikön päällikkö Jukka Värriä.