Lapin lentoliikenteessä nähtiin tänä jouluna lentojen määrissä uusi huipputulos, joka vetää vertoja jopa pandemiaa edeltävälle tasolle. Matkustajia saapui nauttimaan pohjoisen talvesta erityisesti muista Euroopan maista. Mitkä asiat vetävät matkustajia puoleensa Lapissa? Miten lennonvarmistuksessa varaudutaan talven sesonkiajan tuomiin haasteisiin? Entä miltä pohjoisen lentoliikenne näyttää joulunajan jälkeen?
Jouluna Lapin lentoasemilla piti kiirettä, kun lentoja tehtiin selvästi viime vuotta enemmän. Ruuhkahuippu sijoittui joulua edeltävälle viikonlopulle, mutta pienempiä piikkejä on luvassa myös joulun välipäiville ja tammikuun viikonloppuille.
”Sesonkilentoasemista Rovaniemen ja Kittilän kentät ovat perinteisesti olleet vilkkaimpia. Myös Ivalon lentoaseman matkustajamäärät alkavat lähennellä Kittilän tasoa. Lapin ulkopuolella oleva Kuusamon kenttä on kasvanut eniten, kun taas Enontekiön lentoaseman matkustajamäärät ovat pysyneet tasaisina”, kertoo Fintrafficin lennonvarmistuksen verkostolentoasemista vastaava Tapio Nurmela.
Valtaosa Lapin joulunajan matkailijoista tulee Iso-Britanniasta. Tämän jälkeen eniten lentoja tulee niin ikään muista Euroopan maista, kuten Ranskasta, Italiasta, Espanjasta ja Alankomaista. Rovaniemelle matkustajia tulee jonkin verran myös Turkista sekä lähempänä kevättalvea Israelista.
Matkailijoita houkuttelee Lappiin lumi, rauhallisuus sekä eräs tunnettu partaukko
Lapin suurin vetovoima on ehkä odotetustikin Rovaniemellä asuva Joulupukki, jonka tapaamista valtaosa ulkomailta tulevista matkustajista odottaa malttamattomana. Myös pohjoisen luonto ja lumi vetävät matkailijoita puoleensa.
“Lapin matkailu on viestinyt onnistuneesti ulkomaalaisille matkustajille, että täällä pääsee nauttimaan lumesta ja rauhoittumaan luonnon keskellä. Loppujen lopuksi pohjoisen viehätys rakentuu pienistä asioista, jotka me suomalaiset otamme ehkäpä itsestäänselvyytenä: Suomi nähdään turvallisena maana, ihmisten kielitaito on hyvää ja luonto on lähellä. Kaupungilla näkeekin usein paljon iloisia kasvoja, kun lapsia vedetään pulkassa”, Nurmela toteaa.
Matkustajakäyttäytyminen on Nurmelan mukaan muuttunut paljon ajan mittaa. Vielä muutama vuosikymmen sitten merkittävä osa Lapin matkailijoista oli niin kutsuttuja päivämatkalaisia. Nykyään päivälentoja tehdään todella vähän, ja keskimääräinen viipymisaika matkailijoilla vaihtelee viidestä päivästä viikkoon. Eniten liikenne painottuu viikon aikana keskiviikolle sekä viikonlopulle.
”Pohjois-Suomessa on tehty todella merkittäviä investointeja lentokenttiin sekä majoitus- ja ravintolakapasiteettiin. Ulkomaisille vieraille löytyy todella hyvin palveluja: ruoan ympärille rakennetaan yhä enemmän elämyksiä, on poroajeluja sekä yöpymistä jääigluissa. Tämä houkuttelee matkailijoita viettämään pidempi aika Lapissa, millä on positiivinen vaikutus paikalliseen liiketoimintaa”, Nurmela sanoo.
Lennonvalvonta huolehtii siitä, että lentoliikenne rullaa sujuvasti ja turvallisesti
Talvella työ lennonvarmistuksessa poikkeaa suuresti kesäajasta, ja lentoasemille resursoidaan joka vuosi sesonkityöntekijöitä vastaamaan lisääntyneen lentoliikenteen tarpeisiin. Moninkertaisten lentomäärien lisäksi lisähaasteita tuovat talven sääolosuhteet: lennonvarmistus auttaa pilotteja pitämään huolta lentoturvallisuudesta esimerkiksi raportoimalla kiitoteiden olosuhteista sekä liukkaudesta. Sujuvan lentoliikenteen mahdollistamisella on merkittävä vaikutus koko maakunnan toimeentulolle.
“Pohjoisessa elinkeino tulee matkailusta, ja lennonvalvonta on olennaisessa osassa varmistamassa, että matkustajat pääsevät vaivattomasti Lapin elämysten pariin. Lentoasemien sisäinen yhteistyö on myös todella tiivistä, ja siinä näkee hyvin konkreettisesti oman työn vaikutuksen alueen toimeentulolle. Motivoituneet ihmiset ympärillä sekä tieto siitä, että teemme jotakin tärkeää, saavat minut tuntemaan työni merkitykselliseksi”, Nurmela kertoo.
Vaikka sesongin kiireisin piikki onkin jo saavutettu, ei matkailukausi suinkaan ole vielä päättymässä. Lennot Lappiin jatkuvat aina pitkälle maaliskuuhun saakka. Nurmelan näkemykset matkailun vilkkaudesta ovat positiiviset.
“Reitti- ja tilauslentojen aikataulut ovat pidentyneet vuosi vuodelta. Vilkkain sesonkiaika ajoittuu yhä joulukuun puolivälistä vuoden loppuun, mutta nykyään yhä useammat asiakasryhmät ajoittavat matkansa vasta helmikuulle, kun valoisuus pohjoisessa alkaa lisääntyä. Talvimatkailun sesongin pidentyminen onkin nähtävissä kaikissa yksiköissä”, Nurmela summaa.
