Liikennemäärät supistuvat, suomalaisten kaasujalka on ennallaan

Epävarma taloustilanne, etätöiden yleistyminen ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttavat liikenteen vilkkauteen Suomessa. Ajoneuvomäärät pääteillä ja tavarajunien määrät rautateillä pienentyivät heinä-syyskuussa edellisvuodesta. Lentoliikenteen määrä oli Venäjän ilmatilan sulkeutumisen seurauksena selvästi normaalia pienempi. Suomalaisten ajonopeuksissa maanteillä ei toistaiseksi ole näkyvissä merkittävää muutosta. Tiedot ilmenevät liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin heinä-syyskuun tilastoista.

”Pandemian jälkeen sota Ukrainassa ravistelee monin tavoin Suomen liikennejärjestelmää. Venäjän rajaliikenteen hiipuminen ja ilmatilan sulkeutuminen vaikuttavat kielteisesti Suomen kansainvälisten yhteyksien määrään. Joukkoliikenteessä markkinaehtoiset reitit ovat isoissa kannattavuusvaikeuksissa mm. polttoaineen kallistumisen takia. Yksityisautoilun kallistuessa on tärkeää varmistaa joukkoliikennepalveluiden selviäminen kriisien yli. Lisäämällä tiedon hyödyntämistä voidaan parantaa liikennejärjestelmän toimivuutta sekä vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä. Liikenneala näkee entistä laajemmin mahdollisuuksia tiedon hyödyntämisessä, mikä lisää myös tuottamamme avoimen datan kysyntää”, sanoo Fintrafficin toimitusjohtaja Pertti Korhonen.

Tieliikenne

Heikentynyt talouden tilanne, etätyöt ja kohonneet polttoainekustannukset näkyivät tieliikenteen ajoneuvomäärissä heinä-syyskuussa. Liikenteen määrät pääteillä (valta- ja kantatiet) olivat heinä-syyskuussa selkeästi pienempiä kuin viime vuonna samaan aikaan. Eroa vuodentakaiseen on lähemmäs neljä prosenttia. Raskaan liikenteen määrä on vähentynyt vuoden 2021 heinä-syyskuusta noin viisi prosenttia ja kevyt ajoneuvoliikenne liki neljä prosenttia.

Kaikkiaan liikennemäärät ovat vuositasolla jäljessä yli viisi prosenttia pandemiaa edeltäneestä tasosta. Liikennemäärien supistuminen on ollut Suomessa vuoden 1996 jälkeen varsin harvinaista, sillä vuositasolla liikenne on supistunut edellisvuodesta pääteillä ainoastaan vuosina 2008, 2009 ja 2020.

Kallistunut polttoaine ei kuitenkaan ole näkynyt autojen keskinopeuksissa, jotka olivat edellisvuosien tasolla. Kaikkien ajoneuvojen keskinopeus oli heinä-syyskuussa pääteillä noin 93,2 km/h, josta henkilö- ja pakettiautojen keskinopeudet olivat 94,2 km/h ja kuorma- ja linja-autojen 82,9 km/h.

Raideliikenne

Lähiliikenteen määrä on noussut viime vuoden vastaavasta ajankohdasta yli 12 prosenttia. ​Tavarajunien määrä rautateillä oli sen sijaan laskussa. Tavarajunia kulki rataverkolla noin 6 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Henkilöliikenteessä kaukoliikenteen junien määrä laski noin 5 prosenttia.

Ratatöitä tehtiin runsaasti kesän aikana, ja tämä näkyi etenkin henkilöliikenteen kaukojunien täsmällisyydessä.

”Mennyttä kesää ovat värittäneet suuret ratatyömäärät, joiden vaikutukset ovat heijastuneet erityisesti kaukoliikenteen täsmällisyyteen. On ollut tilanteita, joissa ratatöiden toteutus ei ole edennyt suunnitelmien mukaan ja nämä ovat näkyneet matkustajille asti harmittavina myöhästymisinä tai peruutuksina. Lisäksi täsmällisyyteen ovat vaikuttaneet muut häiriötilanteet, joita ovat olleet mm. sähköradan rakenteiden aiheuttamat viat”, kertoo Fintrafficin raideliikenteenohjaukseen operatiivinen johtaja Sanna Järvenpää.

Lentoliikenne

Venäjää koskevat pakotteet vaikuttavat Suomen lentoliikenteeseen, eikä suurempia muutoksia tilanteeseen ole loppuvuonna odotettavissa. Lentoliikennettä on Suomessa lähes kolmanneksen vähemmän vuoteen 2019 verrattuna. 

“Turvallisuuden varmistamiseksi tarjoamme kaikille lentoyhtiöille lennonvarmistuspalveluita vastuullamme olevilla alueilla Suomenlahdella, jossa liikenne Venäjän ja Kaliningradin välillä on vilkastunut. Osa venäläisistä lentoyhtiöistä maksaa saamastaan lentoreittipalvelusta Venäjän ja Kaliningradin välisillä lennoilla, mutta ilman luottotappioita emme selviä. Pohjoisen Suomen lennoissa loppuvuosi sekä ensi vuoden alkupuoli näyttävät lupaavilta eli Lapin vetovoima ei ole iloksemme laimentunut,” sanoo Fintrafficin lennonvarmistuksen toimitusjohtaja Raine Luojus.

Liikennedata

Fintrafficin liikennedataa kysyttiin avoimissa rajapinnoissa heinä-syyskuussa yhteensä noin miljardi kertaa. Jaetun datan määrä kasvoi edellisvuoden vastaavasta ajasta erityisesti raideliikenteessä, jossa dataa hyödynnetään mm. VR:n asiakaspalvelukanavissa.

Fintraffic tarjoaa liikenteen tilannekuvaa kuluttajille, yrityksille ja medialle sekä avointa dataa liikenteen ja logistiikan palveluoperaattoreille sekä sovelluskehittäjille muun muassa erilaisten karttapalvelujen kehittämiseen ja navigaattorien käyttöön.

Tutustu Fintrafficin palveluihin: 

Tutustu tie-, rata- ja meriliikenteen avointa dataa tarjoavaan Digitraffic-palveluun: https://www.digitraffic.fi/ 

Liikennetilanne-palvelu esittää Fintrafficin, Väyläviraston sekä Liikenne- ja viestintäviraston (Traficom) keräämiä tietoja liikenteestä havainnollisesti kartalla. Palvelu on tarjolla sekä verkkopalveluna että mobiilisovelluksena (iOS ja Android)

Liikenteen asiakaspalvelu on valtakunnallinen Väyläviraston, ELY-keskusten ja Fintrafficin yhteinen maantie-, rata- ja vesiväyläasioiden neuvontapalvelu. 

Ilmoituksia väylän kunnosta voi tehdä useissa eri kanavissa. Matkapuhelimeen kannattaa ladata Liikennetilanne-sovellus, jossa voi seurata liikennetilannetta Suomessa sekä tehdä ilmoituksia väylien kunnosta.

Tutustu rautatie- ja tieliikenteen liikennemääriin: https://www.fintraffic.fi/fi/fintraffic/liikennemaarat

Lue, miten liikenteessä syntyvää hävikkiä voidaan pienentää:
https://www.fintraffic.fi/fi/uutiset/liikenteessa-syntyvaa-havikkia-pakko-vahentaa

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

https://www.fintraffic.fi/fi/fintraffic/medialle