Liikenteessä syntyvää hävikkiä on pakko vähentää

"Suomella on erinomaiset lähtökohdat lunastaa paikkansa liikkumisen yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisijana."

Ihmiset ja tavarat ovat aina liikkuneet paikasta toiseen. Tämä on luonut työtä, vaurautta ja iloa, kirjoittavat Pertti Korhonen, Robin Gustafsson ja Kristo Lehtonen Helsingin Sanomien Vieraskynä-artikkelissa 29.8.2022.

 

Liikkuminen ja kuljettaminen ei ole kuitenkaan halpaa, ja päästöjäkin syntyy. Kotitaloudet ja Suomessa toimivat yritykset käyttävät matkustamiseen ja kuljettamiseen vuosittain noin 40 miljardia euroa. Määrä vastaa noin 13:a prosenttia bruttokansantuotteesta. Energian hinnan raju nousu paisuttaa kustannuksia entisestään. Samaan aikaan Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt seuraavien kahdeksan vuoden aikana.

On välttämätöntä etsiä keinoja tehostaa liikennejärjestelmän toimintaa. Nykyinen järjestelmä on syntynyt vuosikymmenten kuluessa, eivätkä sen osat toimi saumattomasti yhteen.

Tehottomuutta syntyy muun muassa, kun rekka-auto ajaa liian suurella nopeudella odottamaan laivaa, joka onkin myöhässä, tyhjänä liikkuvasta kapasiteetista, joukkoliikenteen pienestä markkinaosuudesta, ylimääräisistä ajokilometreistä epätarkoituksenmukaisten reittien vuoksi sekä matkoista kokouksiin, jotka olisivat hoituneet virtuaalisestikin. Tätä tehottomuutta voi kutsua liikennehävikiksi. Liikennehävikin vähentäminen on välttämätöntä liikenteen päästöjen ja kustannusten pienentämiseksi sekä palveluiden parantamiseksi.

Suomessa tulisi selvittää liikennehävikin suuruus ja asettaa rohkea tavoite hävikin pienentämiselle. Mahdollisuuksien mittakaavaa voi hahmottaa siten, että matka- ja kuljetusketjujen tehokkuuden parantuminen viidellä prosentilla alentaisi kotitalouksien liikennekustannuksia vuoden 2020 tasoon verrattuna 600 miljoonalla eurolla vuodessa ja yritysten kustannuksia 1,5 miljardilla eurolla vuodessa. Jo pieni hävikin vähentyminen näkyisi suoraan yritysten kilpailukyvyssä ja kuluttajien ostovoimassa sekä tukisi vahvasti liikenteen päästöjen vähentämistä ja liikenneturvallisuutta.

 

Miten nämä hyödyt saavutetaan?

 

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran selvityksen mukaan suomalaiset yritykset eivät koe pääsevänsä kiinni datatalouden antamiin mahdollisuuksiin. Parannettavaa on ymmärryksen kasvattamisessa, teknisissä kyvykkyyksissä sekä aktiivisuudessa ottaa käyttöön datastrategia.

Suomella on kuitenkin erinomaiset lähtökohdat lunastaa paikkansa edelläkävijämaana älykkään liikenteen globaaleilla kasvumarkkinoilla ja liikkumisen yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisijana. Alustatalous mahdollistaa uudenlaisen arvonluonnin kokoamalla eri osapuolia alustan ympärille muodostuviin verkostoihin. Digitaaliset palvelut, jakamistalous ja älykkäät liikenteen järjestelmät mullistavat liikennealan toimintamalleja.

Liikenne- ja logistiikkayrityksissä digitalisaatiota on jo valjastettu käyttöön, mutta eri toimintoja yhdistävä, koko yhteiskunnan kattava järjestelmä on vielä alkutekijöissään. Keskeistä tehokkuuden lisäämiseksi on, että liikenteen loppukäyttäjien, palveluntarjoajien, ajoneuvojen ja väylien tuottamaa kasvavaa datamäärää kyetään hyödyntämään, jakamaan ristiin ja rikastamaan kaikkien liikennemuotojen kesken. Näin esimerkiksi haja-asutusalueella liikkuvan ajoneuvon käyttämätön kapasiteetti saadaan näkyväksi ja myyntiin alueen asukkaille, liikennepalveluita voidaan yhdistää ja kulkuneuvojen autonomisuus voi edetä.

Suomen tulee vauhdittaa kehitystä Euroopan unionissa toimimalla liikenteen datatalouden markkinakäytäntöjen luojana ja edelläkävijänä samalla tavalla kuin telekommunikaatiomarkkinassa 1990-luvulla. Muutos vaatii datan ja teknisten alustojen rakentamisen lisäksi yhteisiä rakenteita ja standardeja, uusia investointiratkaisuja, digitaalisen liiketoiminnan peruspalveluita ja yhteistyön koordinointia. Yksittäisten toimijoiden tietojärjestelmien sijaan on katsottava yritysten yhteisiä työtapoja ja työkaluja.

Tarvitaan myös kaksitoistavuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa kuvattuja julkisia panostuksia digitalisaation rahoitukseen, fiksua sääntelyä sekä yritysten aktiivisuutta. Kun tartumme mahdollisuuksiin heti, voimme saada sijoitetut eurot moninkertaisina takaisin nykyistä tehokkaammin toimivana liikennejärjestelmänä.

 

Kristo Lehtonen

Pertti Korhonen

Robin Gustafsson

Lehtonen on reilun datatalouden teemajohtaja Sitralla, Korhonen toimitusjohtaja Fintrafficissa ja Gustafsson professori Aalto-yliopistossa.