Viime vuosina Suomen matkailuelinkeino on kohdannut merkittäviä haasteita. Etenkin Helsingissä ulkomaisten matkailijoiden määrä on jäänyt jälkeen pandemiaa edeltäneestä ajasta. Helsingin matkailusäätiön tuore selvitys osoittaa, että Kööpenhamina ja Oslo ovat jo ylittäneet vuoden 2019 matkailuluvut, kun taas Helsingissä nämä luvut ovat viidenneksen alhaisemmat. Mikä on Suomen tilanne ja mistä tämä johtuu?
Suomen matkailun keskeinen haaste on heikentynyt kansainvälinen saavutettavuus. Aikanaan Suomi toimi porttina Aasian ja Euroopan välillä, minkä ansiosta Suomesta oli kattavat lentoyhteydet Aasian kasvumarkkinoille ja Eurooppaan, ja täällä riitti lennolta toiselle vaihtaneita matkustajia, joista osa suuntasi myös suomalaisiin matkailukohteisiin. Venäjän ylilennot ja itärajan sulkeutuminen tekivät tehtävänsä ja vierailijoiden virta heikkeni. Kiinalaiset ja japanilaiset turistit, jotka aikaisemmin vilkastuttivat katukuvaa, ovat vähentyneet. Tämä muutos on iskenyt syvälle etenkin pääkaupunkiseudun matkailuteollisuuteen ja heijastunut tulojen menetykseen.
Julkisessa keskustelussa on nostettu esiin kotimaan matkailun markkinointibudjetti, jonka koossa Suomi häviää monelle kilpailijamaalle. Vaikka markkinoinnin rooli on tärkeä, se ei yksin riitä palauttamaan menetettyjä matkailijavirtoja. Suomessa tarvitaan kokonaisvaltaista strategiaa, joka keskittyy saavutettavuuden parantamiseen ja vetovoimaisten matkailupalveluiden tarjoamiseen oikeissa kanavissa oikeille kohderyhmille.
Kansainvälisen matkailun elvyttäminen ei onnistu ilman toimivia liikenneyhteyksiä. Tämä tarkoittaa kattavia lentoyhteyksiä sekä reitti- että charter-liikenteessä, sujuvaa integroitumista eurooppalaiseen raideverkkoon ja toimivia laivalinjoja. Myös kotimaan matkojen ostamisen yhdeltä luukulta tulisi olla helppoa, jotta matkailijat voivat liikkua vaivattomasti eri puolille Suomea.
Lisäksi on tärkeää panostaa matkailupalveluiden laatuun ja helppoon saatavuuteen. Matkailijoiden on voitava löytää ja varata palveluita helposti eri myyntikanavista. Matkailijoille tulisi tarjota tietoa ovelta ovelle liikenneyhteyksistä esimerkiksi reittioppaita hyödyntämällä. Matkailun elvyttäminen edellyttää myös uusien matkailijavirtojen löytämistä. Tämä voi tarkoittaa panostusta uusiin markkina-alueisiin tai erityyppisten matkailijoiden houkuttelemista.
Matkailun elvyttäminen on keskeinen tekijä Suomen talouden elpymisessä ja palvelusektorin työllisyyden tukemisessa. Kasvava matkailu tuo lisäkysyntää myös Suomen liikennepalveluille, mikä tukee maan eri osien saavutettavuutta, tuo kysyntää eri yhteysväleille ja auttaa joukkoliikennepalveluiden kehittämisessä koko maassa.
Suomella on erinomaiset mahdollisuudet onnistua matkailun kasvattamisessa. Tästä hyvänä osoituksena on Lapin viimeaikainen lumo, joka on muuta Suomea vahvempi ja vetää kasvavia joukkoja kansainvälisiä matkailijoita puoleensa. Viime joulukuussa Lappi ylitti hotelliyöpymisten määrässä jo Uudenmaan yöpymiset. Se on toivoa tuova uutinen.
Mikko Saariaho
Strategia- ja viestintäjohtaja, Fintraffic
Lue lisää: Reittioppaat kertovat yhä enemmän: onko bussissa tilaa, paljonko päästöjä reitiltäni kertyy?
