Tietoa liikenteeseen -podcast: Tieliikennejärjestelmä kehittyy datavetoisesti
Suomen henkilö- ja tavaraliikenne perustuu sujuvaan ja tehokkaaseen liikenteeseen maanteillä. Tavaraliikenteestä 63 % ja matkustajaliikenteestä peräti 90 % kulkee kumipyörillä. Miltä liikenne Suomen maanteillä näyttää turvallisuustilastojen valossa ja miksi olemme turvallisuustilastoissa Ruotsia jäljessä? Kuinka datan ja automaation avulla voidaan luoda entistä turvallisempaa ja sujuvampaa maantieliikennettä? Ja kuinka nopeasti itseohjautuvat autot valtaavat tiet?
Tästä otetaan selvää ”Tietoa liikenteeseen” -podcastin kuudennessa jaksossa. Mikko Saariahon vieraina ovat liikenne- ja viestintäministeriön tieto-osaston osastopäällikkö Laura Eiro sekä palveluarkkitehti Jani Laiho ja yksikön päällikkö Sakari Lindholm Fintrafficista.
Liikennekuolemissa kohti nollatoleranssia – taustalla jylläävät data ja digitalisaatio
Suomessa on maaliskuussa julkaistu uusi Liikenneturvallisuusstrategia, joka ohjaa kokonaisvaltaisesti liikenneturvallisuustyötä vuosina 2022–2026. Strategia nojaa nollavisioon, jonka mukaisesti kenenkään ei tarvitsisi kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä vuoteen 2050 mennessä.
Tilastojen valossa EU:n tieliikenne on turvallisinta maailmassa ja tieliikennekuolemien määrä väheni 36 prosenttia vuosina 2010–2020. Suomessa liikennekuolemat ovat vähentyivät vastaavalla ajanjaksolla vajaalla viidenneksellä.
”Maantieliikenteestä puhuttaessa Suomi on Euroopan tilastoissa ollut vasta kymmenennen sijan tienoilla liikennekuolemissa, kun liikennekuolemat suhteutetaan väkilukuun. Syitä tälle on useita aina suuresta tieliikenteen osuudesta vanhaan autokantaan. Samoin itse tieinfrasta löytyy erovaisuuksia - esimerkiksi hyvin sijoittuneessa Ruotsissa on panostettu liikenneturvallisuudessa muun muassa keskikaiteisiin”, taustoittaa liikenne- ja viestintäministeriön tieto-osaston osastopäällikkö Laura Eiro.
Turvallisuusnäkökohdat ovat vahvasti taustalla vaikuttamassa digitalisoituvan ja automatisoituvan maantieliikenteenteen kehitystyössä. Kun inhimillisten virheiden osuus EU:n liikenneonnettomuuksista on osatekijänä yli 90 prosentissa liikenneonnettomuuksista, tuovat automatiikka ja data ratkaisuja entistä sujuvampaan ja turvallisempaan henkilö- ja tavaraliikenteeseen.
”Viimeisten vuosien aikana digitalisaatio ja eriasteinen automaatio on lisääntynyt maantieliikenteessä merkittävästi. Mietitään ihan vaikka älypuhelimia. Se, että meillä on jatkuvasti yhä paremmat reittiopas- ja navigaatiopalvelut käytössä, on yksi varmasti meitä jokaista koskettava esimerkki tästä kehityksestä. Automaation ja digitalisaation käyttöönottoaste itsessään kasvaakin jatkuvasti, sillä teknologian kehitystä on fiksua hyödyntää henkilö- ja tavaraliikenteen sujuvoittamiseen ja turvaamiseen”, kertoo Fintrafficin yksikön päällikkö Sakari Lindholm.
”Datan merkitys on liikkumisessa kaiken keskiössä. Data mahdollistaa esimerkiksi saumattomien matka- ja kuljetusketjujen synnyttämisen, mutta yhtä lailla se tuo reaaliaikaisen tiedon myös ”minun matkareitilleni”, jolloin osaan valita sujuvimmat ja vähäkulutuksellisimmat reitit sekä välttää ruuhkat ja tietyöt”, jatkaa Fintrafficin palveluarkkitehti Jani Laiho.
Liikenteessä puhutaankin paljon digitaalisesta kaksosesta – fyysisen ympäristön digitaalisesta kopiosta. Tämän digitaalisen kaksosen taustalla jyllää data. Datan ansiosta tiestön kunnosta ja kunnossapidon tarpeista menee tietoa kunnossapitoon, autoilijoita osataan varoittaa liukkaista keleistä tai onnettomuuksista. Se auttaa optimoimaan liikennettä, parantamaan turvallisuutta ja palveluita.
”Liikennejärjestelmän digitaalinen kaksonen on avainasemassa, kun puhutaan kehittyvästä liikennejärjestelmästä. Ilman sitä emme pysty rakentamaan kaikki liikennemuodot kattavaa yhteentoimivaa ja reaaliaikaista liikennejärjestelmää. Tiedon- ja datanvaihtoon sekä automaatioon tarvitaan jatkuvasti laajenevaa yhteistyötä – on katsottava riittävän pitkälle, mutta edettävä konkreettisin askelin”, summaa Laura Eiro.
Kuuntele syvempi keskustelu aiheesta Tietoa liikenteeseen -podcastissa täältä.
