Hyppää pääsisältöön

Tiedätkö mikä on AIS? Ilmailutiedotuspalvelussa tuotetaan kartat ja välitetään avaintietoa turvallisen ilmailun varmistamiseksi

Julkaistu 11.1.2022

Oletko koskaan miettinyt, mistä lentäjät tietävät, millaista reittiä lentokenttää tulee lähestyä, jotta laskeutuminen sujuu turvallisesti? Entä kuinka tieto kulkee eri osapuolten välillä niin, että sama tieto on saatavilla samaan aikaan Suomen lisäksi muissakin Euroopan maissa? Fintrafficin lennonvarmistuksen AIS-yksikössä järjestelmällinen, oikea-aikainen ja täsmällinen tieto on kaiken ytimessä. Mikä tämän suurelle yleisölle näkymättömän taustatekijän tehtävä on? Entä rooli ilmailun isommassa kuvassa? Millaista osaamista tarkkuutta vaativassa työssä tarvitaan?

Fintrafficin lennonvarmistuksen AIS- eli ilmailutiedotuspalvelun tehtävänä on huolehtia ilmailun kansainvälisen tiedotusjärjestelmän toiminnasta Suomen alueella. Tiedotusjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa kansainvälisen ja kotimaisen ilmaliikenteen turvallisen, säännöllisen ja taloudellisen toiminnan kannalta välttämättömien tietojen kulku.

- Yksikkömme julkaisee Suomen ilmailukäsikirjaa (AIP Finland), josta löytyvät kaikkien Suomen lentoasemien tiedot, kuten niiden aukioloajat ja palvelut. Lisäksi tuotamme lentoasemista ja Suomen ilmatilasta karttatuotteita, joissa ovat turvallisen ja sujuvan lentoliikenteen kannalta olennaiset tiedot lennonjohdon ja lentäjien käyttöön. Toimintaamme ohjaavat tarkat kansainväliset säädökset, kertoo ilmailutiedotuspalvelun yksikön päällikkö Mika Suorto.

Monenlaisia karttatuotteita lennon eri vaiheisiin

Yksi ilmailutiedotuspalvelun tärkeistä tehtävistä on erilaisten karttatuotteiden ylläpito. Karttoja tuotetaan tukitoimena lentoliikenteelle, ja esimerkiksi lennonjohto käyttää näitä karttoja työssään. Karttojen tiedot näkyvät myös lennonjohdon tutkanäytöillä sekä lentokoneiden järjestelmissä.

- Tuotamme mm. lentokenttien kenttäkartat, laajemmalta alueelta tehtävät lähestymiskartat, jotka kertovat mistä suunnasta lento tulee, sekä menetelmäkartat, joista selviää, miten lentokoneen tulee liikkua lähestyessään kenttää mittarimenetelmin. Lisäksi vastuullamme ovat lentoreittikartat, joista näkee koko Suomen ilmatilan sekä esimerkiksi mitä reittejä Suomen yli tulevat lentokoneet kulkevat, avaa Fintrafficin lennonvarmistuksen AIM kehityspäällikkö Jussi Kivelä.

- Suurin kartoistamme, Ilmailukartta 1:500 000, jakaa Suomen seitsemään palaan ja on erityisesti yleisilmailijoiden käytössä. Siitä selviävät mm. erilaiset ilmatilat lentoaseman ympärillä, vaara-, rajoitus- ja kieltoalueet sekä lentoesteet. Esimerkiksi tuulivoimalahankkeita on nyt paljon, minkä vuoksi ajantasaisen kartan tarkistaminen on tärkeää ennen lentosuunnitelman tekoa, jatkaa Fintrafficin lennonvarmistuksen suunnittelupäällikkö Kristiina Wilska.

Yksikössä tuotetaan siis erilaisia karttoja lennon eri vaiheisiin ja erilaisille käyttäjille. Kartat julkaistaan osana Ilmailukäsikirjaa (AIP), joka on käytettävissä ilmaiseksi osoitteessa www.ais.fi. Fintrafficin lennonvarmistuksen ilmailutiedotuspalvelun yksikkö vastaa 24 lentoaseman karttojen tuottamisesta. Jokaisella kentällä on toistakymmentä karttaa, ja yhteensä karttoja onkin määrältään noin 400 kappaletta.

- Lentoon liittyvien karttojen lisäksi vastuullamme on muitakin tuotteita, kuten taulukkomuotoinen lentokoneiden seisontapaikat (aircraft stands), joka kertoo, mihin kukin kone kentällä pysäköidään. Tästä dokumentista selviää esimerkiksi, millainen päällyste paikalla on, mikä määrittää puolestaan mm. sen, minkä painoinen kone paikalle voi tulla, lisää Fintrafficin lennonvarmistuksen suunnittelupäällikkö Sari Ajomaa.

Tiedonvälitysketjun linkki eri toimijoiden välillä

Karttatuotteiden lisäksi ilmailutiedotusyksikkö vastaa ilmailun kansainvälisen tiedotusjärjestelmän toiminnasta Suomen alueella. Jokaisella valtiolla on oma tiedotuksensa, mutta tiedot tulee toimittaa tarkasti globaalisti yhteisessä muodossa, jotta kansainväliset järjestelmät pystyvät lukemaan niitä. Ilmailutiedotuspalvelun toiminnot on sertifioitu ISO 9001 -laadunhallintajärjestelmän mukaisesti jo yli 20 vuoden ajan.

- Meidän tehtävämme on vastata siitä, että tieto on ehyttä ja oikeaa sekä lähtee kansainvälisesti sovitun aikataulun puitteissa. Toimimme tiedonvälitysketjussa linkkinä, joka laatii ja julkaisee ilmailutiedotustuotteet esimerkiksi lentoaseman pitäjän toimittamien sijainti- ja ominaisuustietojen pohjalta. Lentoasemien pitäjät ovat saaneet oman toimintansa pohjaksi tiedot maastomittaajan tekemistä mittauksista. Jatkojalostajat prosessoivat puolestaan meiltä saamansa tiedot omien ilma-alustensa järjestelmiin sopiviksi, jotta ilmailijat voivat loppukäyttäjänä käyttää tietoa lentäessä, avaa Ajomaa.

Tavoitteena on, että tulevaisuudessa tiedonvälityksessä voidaan siirtyä paperista siihen, että tieto saadaan alusta saakka digitaalisessa muodossa ja datana eteenpäin.

- Koneet voivat lentää turvallisesti maasta toiseen, kun tiedot on integroitu kaikkialla samalla tavalla. Onkin tärkeää, että kaikissa maissa on sama tieto samalla aikataululla. Kehitystyössä pohdimme, kuinka tarvittava tieto saadaan mahtumaan samaan tietomalliin kansainvälisellä tasolla, kertoo Kivelä.

Kehityssuunta kohti datavetoisempaa ja automatisoidumpaa palvelua tuottaa tulevaisuudessa aina ajantasaisen tiedon operointia varten niin, että tiedon voisi ladata ja viedä suoraan kunkin tahon omiin järjestelmiin. Lisäksi datan laadun kehittäminen on tärkeä osa kehitystyötä.

Työssä vaaditaan huolellisuutta ja kykyä hahmottaa kokonaisuus

Työ ilmailutiedotuspalvelussa vaatii tarkkuutta, huolellisuutta ja hyvää kokonaisuuden hahmotuskykyä. Lisäksi analyyttisesta otteesta ja karttojen tuottamisosaamisesta on etua. Työtä tehdään eri tehtävissä niin tiedon vastaanoton ja käsittelyn, karttojen tuotannon kuin datan hallinnankin parissa.

- Työpäivämme koostuvat näiden eri osa-alueiden lisäksi kokouksista sekä kansainvälisen ulottuvuuden kehittämisestä yhdessä Euroopan muiden toimijoiden kanssa. Kartat ovat jo yhtenäisessä muodossa, mutta vielä on pohdittava keinoja, kuinka myös datan osalta päästään samanlaiseen yhtenäiseen tilanteeseen, jatkaa Kivelä.

- Tässä työssä on tärkeää hahmottaa, kuinka kaikki osa-alueet kytkeytyvät toisiinsa. Lisäksi on tärkeää ymmärtää, mitä todellisuuden koodaaminen erilaisiin tietomalleihin tarkoittaa. Datan, kartan ja muun tiedon yhtenäisyydessä ei saa olla ristiriitoja, kertoo Ajomaa.

Yksikön työtehtäviin ei ole kansainvälisesti määriteltyjä vaatimuksia koulutuksen suhteen, mutta henkilöllä tulee olla pätevä koulutus työhön. Ilmailutiedotuspalvelussa työskentelee 12 ammattilaista, joilla on taustaa mm. lennonneuvonnan työtehtävissä sekä yliopisto-opintoja kartta- ja paikkatietojen aloilla. Yksikön toimipiste sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasemalla, mutta töitä on tehty pandemian aikana sujuvasti myös etätöinä.

- Yksikkömme suurimpia vahvuuksia ovat hyvä yhteishenki ja kollegan auttaminen aina tarvittaessa. Tällaisen joustavan ja osaavan asiantuntijaryhmän esimiehenä on mukava olla, kiitos siitä koko henkilöstölle, kehuu Suorto.

Jaa