Toimiva tiedonhallinta on perusta liikennejärjestelmän tehokkuudelle, turvallisuudelle ja palvelutason parantamiselle. Yhteentoimiva tieto on edellytyksenä digitalisaation kehitykselle kohti digitaalista kaksosta raideliikenteessä. Fintraffic Raiteen tekemä tuore selvitys tunnistaa raideliikenteen tiedonhallinnan keskeiset haasteet, kuten tiedon yhdenmukaistamisen puutteet, saatavuuden esteet ja vastuukysymykset, sekä esittää ratkaisuja niiden ylittämiseksi. Kriittisenä toimenpiteenä esiin nousee tiedonhallinnan kehitystyön koordinaattoriroolin perustaminen.
Fintraffic Raiteen syyskuussa 2024 käynnistyneen selvitystyön raportti tarjoaa suosituksia ja askelmerkit, joiden avulla tiedonhallintaa voidaan järjestelmällisesti kehittää ja edetä kohti digitalisoitua, tehokasta ja turvallista raideliikennettä Suomessa. Selvitys toimii tiekarttana, joka määrittelee keskeiset kehitystarpeet ja tarjoaa ratkaisuja tiedonhallinnan kehittämiseen.
"Tällä hetkellä raideliikenteen eri toimijoiden välillä on merkittäviä haasteita tiedonhallinnan yhteentoimivuudessa, mikä vaikuttaa tiedon laadun, luotettavuuden ja saavutettavuuden lisäksi mahdollisuuksiin hyödyntää automaation ja tekoälyn kaltaisia uusia teknologioita. Keskeiset ongelmat liittyvät tiedon pirstaleisuuteen, epäyhtenäisiin toimintamalleihin ja vastuukysymyksiin. Nämä vaikeuttavat kokonaisvaltaisen tilannekuvan muodostamista, tiedon tehokasta hyödyntämistä sekä uudenlaisten järjestelmien kehittämistä ja teknologioiden käyttöönottoa. Nykytilan hajanaisuus johtaa esimerkiksi siihen, että Digiradan kaltaiset, kansallisesti merkittävät kehityshankkeet uhkaavat jäävät organisaatiokohtaisten prioriteettien varjoon", kertoo palvelupäällikkö Matias Nurmi Fintraffic Raiteen Ekosysteemipalveluista.
Digitaalinen kaksonen on tietoon pohjautuva virtuaalinen, reaaliaikainen mallinnus, joka mahdollistaa muun muassa liikenteen paremman ennustettavuuden, kunnossapidon tehostamisen sekä operatiivisen päätöksenteon tukemisen. Yhteentoimivan tiedonhallinnan avulla voidaan vähentää päällekkäistä työtä, tehostaa yhteistyötä ja luoda perusta uusille innovaatioille. Tämä tukee niin liikenteenohjausta, kapasiteetinhallintaa kuin kunnossapitotoimiakin.
Koordinaattoriroolin perustaminen avainasemassa alan kehitykselle
Raideliikenteen tulevaisuus perustuu saumattomaan tiedon johtamiseen. Kun tieto on toimialatasolla yhteentoimivaa ja rakenteet harmonisoitu, koko ala voi hyödyntää dataa tehokkaasti päätöksenteossa, operatiivisessa toiminnassa ja palveluiden kehittämisessä.
"Selvityksessä havaittiin, etteivät rautatiealan tiedonhallinnan kokonaisuuden hallinta ja pitkäjänteinen kehitys ole minkään tahon ensisijaisella vastuulla, vaan kaikki toimijat katsovat alaa oman toimintansa kautta. On rakennettava selkeitä vastuunjakoja, yhteisiä toimintamalleja ja uutta yhteistyötä organisaatioiden välillä kohti yhteisiä tavoitteita. Tässä me Fintraffic Raiteella haluamme olla aktiivisessa roolissa", pohtii Nurmi.
Selvitys suosittaa perustamaan koordinaattoriroolin varmistamaan tiedonhallinnan kehittämisen jatkuvuutta ja alan toimijoiden sitoutumista yhteisiin toimintamalleihin. Ennen kaikkea koordinaattoria tarvitaan kuitenkin luomaan yhteistä suuntaa, jossa tieto tukee koko ekosysteemin ja liikennejärjestelmän tavoitteita sekä koko Suomen kannalta parhaita ratkaisuja yksittäisten organisaatioiden sijaan.
"Yhteentoimivan tiedonhallinnan kehittäminen on välttämätön askel raideliikenteen digitaalisen kaksosen toteuttamisessa. Se mahdollistaa liikenteen paremman hallinnan, kunnossapidon ennakoitavuuden ja uusien palveluiden kehittämisen. Vaikka nämä tiedonhallinnan kehittämistarpeet on tunnistettu ja jaettu tilannekuva kiinnostaa alan toimijoita, kehityksen eteneminen on hidasta ilman keskitettyä ohjausta ja vastuuta. Yhteinen jaettu tilannekuva syntyy askel kerrallaan, kun lähdemme rakentamaan sitä yksi tiedon osa-alue kerrallaan. Siksi koordinaattoriroolin perustaminen on edellytys yhteentoimivuuden varmistamiselle", painottaa Nurmi.
Selvitys on toteutettu Fintraffic Raiteen toimesta osana Väyläviraston ja Fintrafficin välistä kumppanuussopimusta, yhteistyössä Väyläviraston kanssa. Selvityksessä on huomioitu laajasti myös muiden toimialan sidosryhmien näkökulmat.
Raportin löydät täältä.
