Tiesitkö, ettei yksikään juna kulje Suomen noin 6 000 kilometrin pituisella rataverkolla, ellei sille ole myönnetty kapasiteetinhallinnassa asianmukaista ratakapasiteettia? Kapasiteetinhallinnan uudistamisen alkuvaiheessa uusi kapasiteetinhallinnan tietojärjestelmä SAAGA ja kapasiteettiohjaustoiminto mahdollistavat ajantasaisen raiteistonkäytön tilannekuvan liikennepaikoilta kaikkien toimijoiden käyttöön, lisäävät tasapuolisuutta sekä auttavat ennakoimaan paremmin poikkeustilanteita. Mistä SAAGA:ssa on kyse ja mitä juuri käynnistyneellä Kouvolan ja Kuusankosken pilotilla tavoitellaan?
Kapasiteetinhallinnan tietojärjestelmä SAAGA on uusi työkalu, jonka kautta toimijat saavat käyttöönsä tiedon mm. raidevarauksista, tulo- ja lähtöraiteista, kalustosta sekä ennusteista. Kapasiteettiohjaustoiminto tarjoaa myös aktiivisen linkin rautatieliikenteen harjoittajien, liikenteenohjauksen ja matkustajainformaation välille.
- Tasapuolisuus ja läpinäkyvyys rataverkolla parantuvat, kun kaikilla operaattoreilla on käytössään sama raiteistonkäytön tilannekuva ja sama järjestelmä. Tavoitteena on lisätä myös ennakoitavuutta, jotta liikenteen toteutumishetkessä ongelmia olisi mahdollisimman vähän, kertoo Fintrafficin raideliikenteenohjauksen kapasiteetinhallintapäällikkö Tiina Kiuru.
Kapasiteetinhallinnan tehtävä on mahdollistaa kaikille rataverkon toimijoille tasapuolisesti tarvittava ja toteuttamiskelpoinen ratakapasiteetti siten, että liikenne on rataverkolla sujuvaa ja täsmällistä. Palvelu on Väyläviraston tilaama, ja raidekapasiteetinhallinnan kehittäminen onkin yksi viraston tärkeitä tavoitteita.
- Ratapihojen kapasiteetinhallinta tulee uutena osa-alueena mukaan Fintrafficin palveluportfolioon. Tulevaisuudessa rautateillä voi toimia nykyistä useampia toimijoita, minkä vuoksi on tärkeää, että kapasiteetinhallinnasta vastaa neutraali taho. SAAGA tuo ratapihojen monitoimijaympäristön käyttöön aivan uudenlaisen tilannekuvan, joka mahdollistaa raiteiden käytön aiempaa joustavammin, jatkaa Fintrafficin raideliikenteenohjauksen tuotepäällikkö Teemu Sirkiä.
Taustalla tarve kehittää kapasiteetinhallintaa
Raideliikenteen kapasiteetinhallintaan tarkoitettu SAAGA-järjestelmä on kehitetty vastaamaan tarpeeseen aiempaa tarkemmasta raidekohtaisesta kapasiteetinhallinnasta ja sitä tukevasta uudesta kapasiteetinhallinnan järjestelmän kehittämisestä. Tätä varten on perustettu kolme eri projektia, jotka kulkevat yhdessä nimellä SAAGA-projektit.
- Kaksi projektia keskittyy uuden SAAGA-järjestelmän ja toimintamallien kehittämiseen, toinen raidekapasiteetin ja toinen linjakapasiteetin näkökulmasta. Kolmas projekti keskittyy puolestaan järjestelmän ja toimintamallien valtakunnallisen laajentamisen suunnitteluun ja järjestelmän pilotointiin tavararatapihoilla, avaa Fintrafficin raideliikenteenohjauksen projektipäällikkö Miika Koivisto.
- SAAGA-kehitys tukee osaltaan Fintraffic Raiteen tavoitetta kasvattaa automatisaatiota ja laatua liikenteenhallinnan toiminnoissa muuttuvat asiakastarpeet huomioiden. Tavoitteena on, että järjestelmät ja prosessit tukevat kokonaisvaltaista liikenteenhallintaa ja ajantasaisen tilannekuvan tarjoamista, kertoo johtaja Heidi Saarinen Fintraffic Raiteesta.
Kouvolan ja Kuusankosken pilotti käynnistyi marraskuussa 2021
Ratapihojen raidekapasiteetin hallinta -projektissa otettiin marraskuussa 2020 käyttöön uusi operatiivinen kapasiteettiohjaustoiminto, joka on jo nyt vakiintunut osa Helsingin ohjauskeskuksen toimintaa. Uusia toimintamalleja on tämän jälkeen valmisteltu tiiviissä yhteistyössä rautatieoperaattoreiden sekä Väyläviraston kanssa, ja niiden pilotointi käynnistettiin Kouvolassa ja Kuusankoskella vuoden 2021 marraskuussa. Pilotin päätavoitteena on tutkia ja kokeilla kapasiteettiohjauksen toimintamalleja sekä niiden soveltuvuutta henkilöliikenteen lisäksi suurelle ja pienelle tavaraliikenteen monitoimijaratapihalle.
- Olemme määritelleet uudenlaisen raidetyypin, yhteiskäyttöraide, sekä järjestelmän kehittämisen lisäksi tarkentaneet toimintamalleja tavaraliikenteeseen soveltuviksi. Kouvolassa ja Kuusankoskella tehdään 15 viikon pituinen pilottijakso, jossa kartoitamme, kuinka järjestelmä ja toimintamallit toimivat käytännössä. Keräämme määräaikaisen pilotin ajalta kokemuksia, palautteita ja ideoita, joita hyödynnämme toimintamallien tarkentamisessa ja valtakunnallisen laajentamisen suunnittelussa, kertoo Kiuru.
- Pilotin kohteet on valittu Väyläviraston ja Fintrafficin yhteistyössä rautateiden monitoimijaympäristön tarpeiden pohjalta. Pilotin eteen on tehty paljon hyvää työtä ja siitä saadaan arvokasta kokemusta toimintamallien kehittämisen pohjaksi, kertoo Väyläviraston osastonjohtaja Maija Märkälä.
Kouvola ja Kuusankoski valittiin pilottiin siksi, että ne ovat tavaraliikenteen monitoimijaratapihoja. Näin oli mahdollista pilotoida järjestelmää ja toimintoa isommalla ja pienemmällä ratapihalla. Kuusankosken tehdasratapiha valittiin lisäksi siksi, että saadaan kerättyä kokemusta SAAGA-järjestelmän käytöstä myös sellaiselta ratapihalta, joka on turvalaitosvarustelultaan vaatimattomampi ja jossa liikenteenohjausta suoritetaan ilman ohjauskuvaa. SAAGA:n avulla Kuusankoskelta on nyt ensimmäistä kertaa mahdollista saada tilannekuvaa raiteistonkäytöstä ja kokemuksia yhteiskäyttöraiteiden toimintamalleista. Kaksi erilaista paikkaa mahdollistavat uuden järjestelmän ja toimintamallien monipuolisen pilotoinnin.
- Pilotin ensimmäiset viikot ovat sujuneet erinomaisesti, ja sidosryhmät ovat ottaneet uudet toiminnot aktiivisesti vastaan. Myös SAAGA:n tekninen järjestelmä on toiminut hyvin. Käytännön kokemusten kautta on jo saatu poimittua muutamia teknisiä kehityskohteita järjestelmään, jotka toteuttamalla saadaan SAAGAn käytettävyyttä parannettua entisestään, kehuu ratakapasiteettiasiantuntija ja pilotissa kapasiteettiohjaustyötä tekevä Ville Kymäläinen.
Sidosryhmät tärkeässä roolissa SAAGA:n kehittämisessä
Uusi kapasiteettiohjaustoiminto ja siihen määritellyt toimintamallit tuovat uuden vaiheen kapasiteetinhallinnan suunnittelun ja reaaliaikaisen liikenteen väliin. Suunnitelmat laaditaan yleensä noin paria kuukautta etukäteen, mutta nyt SAAGA:n avulla niitä voidaan tarkentaa matkan varrella vastaamaan paremmin toteutuvaa liikennettä. Pilotin aikana korostuu aktiivinen keskusteluyhteys toiminnassa mukana olevien eri tahojen kesken.
- Pidämme pilotin parissa toimivien tahojen kanssa viikoittain seurantapalaverin, jossa käymme yhdessä läpi eteen tulleet huomiot ja kehitysehdotukset. Pilotin edetessä saamme kuvan, kuinka kokonaisuus toimii isommassa kuvassa, kertoo Kymäläinen.
- Syvennymme pilotin jälkeen laajentamissuunnitelmaan, koottuamme yhteen kaikki kokemukset, palautteet ja ideat. Sen jälkeen on aika laatia aikataulu laajennukselle ja luoda käyttöönottosuunnitelma eli kuinka SAAGA ja toiminto viedään konkreettisesti käytäntöön ja kuinka esimerkiksi koulutukset järjestetään. Haluamme antaa toimijoille hyvät valmiudet ja aikaa sopeutua uuteen, jatkaa Koivisto.
SAAGA-projekteissa on tehty laajasti yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Projektissa on selvitetty rataverkon parissa toimivien tahojen toiveita ja tarpeita uuden järjestelmän ja toimintamallien suhteen sekä kartoitettu, kuinka näiden toteutumista voidaan tukea. Avoin ja laaja keskustelu on nostanut yhteiseen keskusteluun uusia asioita sekä lisännyt ymmärrystä eri toimijoiden välillä.
- Sidosryhmien määrä on valtava, kun liikennepaikkojen raidekapasiteetinhallintaa kehitetään. Olemme kiitollisia hyvästä yhteistyöstä tähän saakka, ja haluamme varata jatkossakin sille riittävästi aikaa, jotta kaikkien ääni saadaan aidosti kuuluviin, kiittää Fintrafficin liikenteenhallinnan asiantuntija Jari Peltonen.
