Hyppää pääsisältöön

Pandemia hiljensi liikenteen, mutta miten liikutaan nyt?

Julkaistu 22.6.2022

Kesän alussa tieliikennemäärät lähestyivät jo samoja lukuja kuin ennen koronapandemiaa. Toukokuun aikana tieliikennettä oli jopa hetkellisesti enemmän kuin vuonna 2019. Junaliikenteen osalta ei olla päästy vielä samoihin lukemiin kuin aikana ennen pandemiaa, mutta selkeää elpymistä on havaittavissa. Lentoliikenne puolestaan toipuu hitaammin, mutta ennustettavissa on, että senkin osalta elpyminen tapahtuisi vuoden loppuun mennessä.

 

Tilastot kertovat numeroiden valossa sen, millä liikutaan ja kuinka paljon, mutta miten nämä poikkeukselliset ajat ovat näkyneet ihmisten arjessa ja liikkumisessa? Halusimme perehtyä asiaan tarkemmin ja haastattelimme Lahdessa asuvaa 29-vuotiasta Johannaa siitä, miten liikutaan nyt!

Johanna on liikkunut tämän vuoden aikana niin lentokoneella, junalla, linja-autolla, henkilöautolla, sähköpotkulaudalla kuin polkupyörällä ja jokaisella näistä useita kertoja. Johanna kuvailee itseään monipuoliseksi liikennevälineiden hyödyntäjäksi. Hän käyttää sitä liikennevälinettä mikä on hänelle helpoin vaihtoehto ja sopii parhaiten omiin aikatauluihin.

 

Koronapandemia toi muutoksia liikkumiseen, mutta nyt menoja uskaltaa suunnitella jo normaaliin tapaan

“Korona-aika on muuttanut eniten työn tekemisen tapaa, ja tätä kautta myös liikkumisen tavat ovat muuttuneet. Toimin asiakkuusjohtajana markkinoinnin ja viestinnän parissa ja ennen koronaa olimme kaikki toimistolla lähes päivittäin. Asiakkaita tuli myös tavattua kasvotusten viikoittain. Nyt käyn toimistolla keskimäärin kerran viikossa, ja asiakaspalaverit ovat siirtyneet melkein kokonaan Teamsin puolelle”, Johanna kertoo.

Vaikka työt ovat siirtyneet etäyhteyksien puolelle, Johanna pyrkii näkemään eri paikkakunnilla asuvia ystäviään säännöllisesti kasvotusten. Hän kokee, että viimeisen kahden vuoden aikana niin työmatkoja kuin vapaa-ajan kulkemista on ollut selkeästi vähemmän. Nyt kevään aikana, rajoitusten hellittäessä, Johanna on pikkuhiljaa alkanut liikkua samaan tapaan kuin ennen koronaa.

“Kyllä voin sanoa, että koronarajoitusten ollessa voimassa, liikuin eri liikennevälineillä vähemmän kuin normaalisti. Tähän vaikutti työskentelytapojen muuttumisen lisäksi paljon se, että erilaisia tapahtumia ei järjestetty ja rajoitukset sekä pelko koronaviruksesta toivat ajoittain omat haasteensa ystävien näkemiseen. Nyt voisin sanoa, että tilanne on ainakin minun osaltani normalisoitunut ja olen suunnitellut menojani samaan tapaan kuin ennen koronaa”, Johanna luonnehtii.

 

Kotimaan matkailu näyttää lunastaneen pysyvän paikkansa matkasuunnitelmissa

Ennen koronaa Johanna matkusti lentokoneella pääsääntöisesti kerran vuodessa ulkomaille. Lentäminen ulkomaille ei kuitenkaan ole menneen kahden vuoden aikana tuntunut järkevältä, koska jatkuvasti muuttuvat rajoitukset ovat tuoneet epävarmuutta matkasuunnitelmien toteutumiseen. Epävarmat ajat pistivät Johannan ystävineen keksimään vaihtoehtoisia tapoja, ja viime kesänä he vuokrasivat asuntoauton, jolla ottivat suunnaksi Norjan Lofootit.

Yleisellä tasolla kotimaan matkailu on ottanut isoja askeleita korona-aikana. Muutos näkyy myös Johannan matkustussuunnitelmissa ja erityisesti Lappi on houkutellut luokseen niin keväällä kuin syksylläkin. Pohjoiseen Johanna matkustaa joko lentämällä tai yöjunalla.

“Nyt olen päättänyt, että uskallan ostaa lentoliput ulkomaille tänä kesänä. Uskon kuitenkin, että kotimaan matkailusta on tullut merkittävämpi osa elämääni juuri näiden erikoisten vuosien ansiosta”, Johanna sanoo.

 

Hyvät jatkoyhteydet ja helppous vaikuttavat, miten ja millä liikutaan

Tärkeimmiksi asioiksi liikennevälinettä valittaessa Johanna kokee sen, että jatkoyhteydet toimivat ja valinnanvaraa on tarpeeksi, koska suunnitelmat voivat muuttua.

“Olen usein aika extempore-luonteinen, joten arvostan sitä, että minulla on eri aikatauluihin sopivia vaihtoehtoja päästä kohteeseen. Jatkoyhteydet ovat myös todella tärkeässä roolissa. Esimerkiksi jos haluan lentokentälle, menen mieluiten sinne lähijunalla ja aikataulujen tulee osua yhteen. Liikennemuodoksi valitsen ensisijaisesti helpoimman vaihtoehdon, mutta kyllä kustannuksetkin vaikuttavat osaltaan valintaan ”, Johanna toteaa.

 


 

Liikenteen dataekosysteemin toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä sujuvamman matkustamisen ja liikenteen palvelujen kehittämiseksi. Työryhmien tavoitteena on luoda uusia toimintamalleja, joilla edistää vaivatonta liikkumista.

Tutustu lisää liikenteen dataekosysteemin toimintaan ja tavoitteisiin.

 

Mikä liikenteen dataekosysteemi?

Verkottunut data ja sen hyödyntäminen on liikennejärjestelmän kehittämisessä keskeinen asia. Liikennealan verkottuminen on lähtenyt hyvin käyntiin. Liikenteen dataekosysteemissä on mukana jo 140 organisaatiota.

Tammikuussa 2021 käynnistynyt Liikenteen dataekosysteemi ei rajoita kilpailua, vaan on kaikille avoin yhteisö. Se edistää alan yhteistoimintaa, jotta asiakkaille voidaan kehittää saumaton palvelukokemus.

Dataekosysteemin tavoitteena on digitalisaation avulla:

  • lisätä joukkoliikenteen & matkaketjujen houkuttelevuutta ja sujuvuutta sekä tehostaa logistisia ketjuja
  • vauhdittaa kotimarkkinaa ja kasvattaa palveluvientiä
  • luoda uusia liiketoimintamalleja ja palveluita
  • vähentää päästöjä 

Fintraffic koordinoi työtä valtiolta saamansa toimeksiannon ja eri liikennemuodot saman katon alla yhdistävän roolinsa vuoksi.

Video: Mitä saimme aikaan vuonna 2021: https://youtu.be/IKD4ZcmM1Gg

Video: Miten data päätyy käyttäjille?: https://youtu.be/ifRdGZvLYVE

 

Johanna, kuvituskuva, Lahti.

Johannan kuva: Jarkko Järveläinen. 

Jaa