Kun syömme, matkustamme paikasta toiseen, kulutamme sote-palveluita, iloitsemme kotona sähköstä ja lämmöstä, saamme palkkaa työnantajaltamme – kaiken takana on logistiikka, kuljettaminen. Nykyinen yhteiskunta ei voi toimia, jos oikeat tavarat ja materiaalit eivät ole oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Miten logistiikka tällä hetkellä toimii Suomessa? Miten se voisi toimia vielä paremmin? Entä kuinka haavoittuvainen logistiikka on?
Strategia- ja viestintäjohtaja Mikko Saariahon vieraina studiossa ovat tällä kertaa VR Logistiikan kehitysjohtaja Maria Kuivaniemi, ESL Shippingin operatiivinen johtaja Kirsi Ylärinne sekä Fintrafficin meriliikenteenohjauksesta hankepäällikkö Olli Soininen.
Miten hyvin logistiikka toimii Suomessa?
Tavarakuljetusten määrä heijastelee Suomen talouden tilaa. Konttimäärien ja rataverkon kuljetusten kasvu viittaa siihen, että markkinoilla on ollut viime kuukausien aikana myönteistä virettä, vaikka geopoliittinen epävarmuus luo myös jännitteitä tulevaisuuteen. Kirsi Ylärinne muistuttaa, että satamien tavaramäärät ja laivojen lastit kertovat paljon talouden suunnasta – kun meri täyttyy, teollisuudella menee paremmin.
Logistiikassa on kuitenkin edelleen tehostamisen varaa. Julkisessa keskustelussa toistellaan usein, että Suomi on syrjäinen. Olli Soininen haastaa tätä käsitystä ja näkee Suomen logistisen aseman itse asiassa varsin kilpailukykyisenä, kun sitä vertaa esimerkiksi Kaliforniaan tai Kiinaan. Yhteinen näkemys on, että logistiikka toimii Suomessa kohtuullisen hyvin, mutta sen on oltava huippuluokkaa, jotta Suomi voi kilpailla Keski-Euroopan maiden kanssa ja tukea tehokkaasti omaa teollisuuttaan ja yrityksiään.
Mitä keinoja logistiikan tehostamiseen on?
Satamien digitalisaatiota pitäisi Ylärinteen mukaan hyödyntää niin, että odotusaikoja satamissa saataisiin yhä lyhennettyä. Paljon muutosta on saatu aikaan myös muuttamalla vanhoja merenkulun sopimusmalleja.
”Suomen satamissa on vanhoja käytäntöjä, jotka ovat purjelaivakauden aikaisia. Olemme niitä muuttamalla pystyneet säästämään jopa 24 prosenttia päästöjä, mikä on todella merkittävä asia”, sanoo Ylärinne.
Huomioon täytyy ottaa myös se, mitä tapahtuu satamien jälkeen, muistuttaa Kuivaniemi. Erityisesti kuljetusketjujen solmukohdat täytyisi saada tehokkaammiksi ja infra siihen kuntoon, että kuljetusketjuissa olisi mahdollisimman vähän häiriöitä ja että kapasiteetti olisi riittävällä tasolla.
Soininen nostaa esiin Fintrafficin Gravity-hankkeen, jonka tavoitteena on optimoida alusten tulo- ja lähtöajat satamissa ja vahvistaa satamien suunnittelukykyä digitaalisin keinoin.
”Fintrafficin rooli kuljettamisessa, sen turvaamisessa ja tehostamisessa on tänä päivänä merkittävä, ja tulevaisuudessa varmasti vielä merkittävämpi. Ohjaamme liikenteen turvallisesti satamiin, ja samalla luomme digitaalisia palveluita ympärille, jotta erilaiset toimijat pystyvät hoitamaan tehtävänsä entistä paremmin”, sanoo Soininen.
Samassa keskustelussa pohditaan, miten Suomen huoltovarmuus voidaan turvata jatkossakin ja pitäisikö uusia kuljetusreittejä aktiivisesti kehittää. Kuuntele koko keskustelu täältä.
