Liikenne on suuri globaali kasvuala, jossa digitalisaatio murtaa perinteisiä liiketoimintarakenteita. Ovatko liikenne ja logistiikka avain kasvuun ja uuden liiketoiminnan luomiseen? Piileekö suomalaisella liikennealalla palveluratkaisuja, joista voi tulla vahva vientituote ja kansantalouden kasvattaja? Tästä otetaan selvää Fintrafficin Mukanasi liikenteessä -podcastin tuoreessa jaksossa.
Fintrafficin strategia- ja viestintäjohtajan Mikko Saariahon vieraina studiossa ovat tällä kertaa erityisasiantuntija Hanna Laurén Ulkoministeriön Rooman lähetystöstä, liikennepalveluiden markkinaa mullistavan Mobility as a Service (MaaS) -konseptin kehittäjänä tunnettu Sampo Hietanen sekä liikenteen datapalveluiden vientiklusteria vetävä Kimmo Ylisiurunen Fintrafficista.
Suomella mahdollisuus olla edelläkävijä datan hyödyntämisessä
Dronejen kaupallinen hyödyntäminen, ajoneuvojen autonomisuuden lisääntyminen, lähilogistiikan uudet ratkaisut sekä eri kulkumuotoja yhdistävät kuluttajasovellukset – liikennealan viennin suurin kasvunpaikka piilee tiedon hyödyntämisessä, mutta alalla on vielä puutetta konkreettisista käyttötapauksista ja liiketoimintamalleista.
- Kaikki tietävät, että data on nykypäivänä tärkeää ja sitä pitää kerätä. On totta, että datan liikkuminen luo paljon mahdollisuuksia, mutta sillä ei ole arvoa, jos ei ole mietitty miksi sitä tehdään. Siksi pitää aina ensin miettiä, minkä asian halutaan datan avulla olevan paremmin, Hietanen muistuttaa.
- Yksi hyvä esimerkki datan tehokkaasta hyödyntämisestä ovat meriliikenne ja satamat. Kun toimintaa voidaan ennakoida, suunnitella ja ohjata datan avulla, voivat satamaan saapuvat alukset optimoida nopeuttaan matkalla. Tämä säästää polttoainetta, ympäristöä ja kustannuksia. Rakentamalla tällaisia dataa konkreettisesti hyödyntäviä ratkaisuja meillä on mahdollisuus olla edelläkävijä alan kehityksessä, Ylisiurunen kertoo.
Yhteistyö mahdollistaa myös pienempien yritysten pärjäämisen maailmalla
Liikennealan viennin haasteena Suomessa on se, että maassamme on paljon pieniä pk-yrityksiä. Alan toimijoiden yhteistyö mahdollistaa myös näiden pienempien yritysten pärjäämisen globaalissa kilpailussa. Tätä tukemaan perustettua, Fintrafficin vetämää liikenteen datapalveluiden vientiklusteria on rakennettu Suomessa nyt reilu vuosi. Tänä aikana on saatu mukana oleville yrityksille jo 15 miljoonan edestä erilaisia mahdollisuuksia maailmalta.
- Keräämme yhteen ne yritykset, joilla on kunnianhimoa viedä ratkaisujaan maailmalle. Klusteri toimii ikään kuin ”ovenavauspalveluna”: haemme hyviä kumppaneita ja oikeita markkinoita yrityksille. Kun yhdessä mennään, niin pienempikin yritys pääsee keskusteluihin. Nyt kannattaa tulla rohkeasti mukaan, Ylisiurunen kannustaa.
Laurén konkretisoi suomalaisten toimijoiden osaamisesta kiinnostuneita tahoja näin:
- Jos puhutaan vain liikennedatasta, olemme vieneet maailmalle suomalaista osaamista mm. autovalmistajille, rautatieyrityksille, satamille, laivavarustamoille, terminaalioperaattoreille, satamahallinnolle, tulliviranomaisille sekä moottoritieoperaattoreille. Lisäksi on paljon globaaleja yrityksiä, jotka tekevät esimerkiksi Lähi-idässä isoja älykaupunkiprojekteja. Näihin konsortioihin on mahdollista viedä mukaan suomalaisyrityksiä, jotka tarjoavat osan liikennedataratkaisusta, Laurén kertoo.
Suurimmat innovaatiot syntyvät regulaation toimeenpanosta
Liikenneala on vahvasti säännelty toimiala.
- Regulaatiota pidetään usein “vihollisena”, joka säätelee meitä liikaa. Toisaalta me voisimme Suomena olla se mallioppilas, joka ottaa säätelyn ystäväksi. Tehdään nopeasti pois regulaatioon liittyvät jutut ja tätä kautta saadaan edelläkävijyyttä vientiin - tässä meillä on pelin paikka, Ylisiurunen kuvaa.
- Tiedän, että menetän tässä kaiken uskottavuuteni, mutta tosiasia on, että liikenteen saralla isoimmat innovaatiot tehdään regulaatiossa ja sen toimeenpanossa, Hietanen komppaa.
Kuuntele syvempi keskustelu aiheesta: Mukanasi liikenteessä -podcast
Tutustu vientiklusteriin täältä.
Lue lisää aiheesta: Fintraffic ja Business Finland: “Suomalaisyritysten kasvua on haettava datataloudesta”
