Sektoroinnin tarkoituksena on ohjata matkustaja oikeaan kohtaan laiturilla junan pysähtymisalueen mukaan. Fintraffic Raiteelle tehdyssä opinnäytetyössä tarkasteltiin nykyisen sektorointijärjestelmän haasteita ja etsittiin keinoja matkustajainformaation parantamiseen. Työn toteutti Aleksi Ahonen osana liikennealan YAMK-tutkintoa.
Suomen vilkkaimpien rautatieasemien laiturit on jaettu neljään sektoriin, jotka on merkitty kirjaimin A–D. Junan pysähtymisalue ilmoitetaan raidenäytöllä näiden sektorien mukaisesti. Osa matkustajista on kuitenkin kokenut sektoroinnin epäselväksi, ja haasteita on havaittu myös raidenäyttöjen toimivuudessa poikkeustilanteissa. Opinnäytetyössä tehty matkustajakysely osoitti, että neljännes vastaajista ei pidä nykyistä järjestelmää selkeänä. Haastatteluissa nousi esiin myös tiedonkulun puutteita sekä erityisesti Tampereen aseman kaltaisten ruuhka-asemien ongelmat, joissa useampi juna voi lähteä samanaikaisesti samalta raiteelta.
Kohti täsmällisempää ja saavutettavampaa matkustajainformaatiota
Työssä esitettiin, että sektorien pituudet yhdenmukaistettaisiin 50 metriin kaikilla asemilla, jolloin sektorit olisivat helpommin hahmotettavissa ja matkustajien olisi helpompi sijoittua laiturialueella oikeaan kohtaan. Nykyisin lähiliikenteen asemilla sektori on 50 metriä ja kaukoliikenteessä 100 metriä, mikä aiheuttaa epäjohdonmukaisuutta. Muutoksella voitaisiin lisätä myös sektorien määrää etenkin kaukoliikenteen asemilla jatkamalla kirjaimia D:stä eteenpäin laiturialueen pituuden mukaan. Lisäksi opinnäytetyö korostaa tarvetta raidenäyttöjen virhetilanteiden korjaamiseen ja kaukojunien pysähdyspaikkojen tarkempaan esittämiseen, jotta tieto olisi luotettavampaa eri junapituuksille.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös uusia mahdollisuuksia tiedon esittämiseen. Raidenäytölle voisi lisätä matkustajaa auttavia visuaalisia elementtejä, kuten näyttöruudulla näkyvä merkki, joka osoittaa matkustajan sijainnin laiturilla suhteessa sektoreihin. Esimerkiksi Tanskassa vastaava tieto kerrotaan ”Olet tässä” -tekstillä ja punaisella symbolilla. Esteettömän vaunun sijainnin esittäminen olisi tärkeää niin lähijunissa kuin kaukojunissakin, ja erityisesti Helsingin päärautatieasemalla olisi tärkeää tiedottaa näytöillä suljetuista junayksiköistä, jotka saattavat olla raiteella lähtevän junan yhteydessä.
Tulevaisuudessa raidenäyttöjä voitaisiin hyödyntää myös matkustajamäärän perusteella. Lähijunien yksiköiden täyttöaste voitaisiin näyttää värikoodeilla, joiden avulla matkustaja voisi valita vaunun, jossa on enemmän tilaa. Tämä nopeuttaisi matkustajien vaihtoa ja parantaisi matkustusmukavuutta. Vastaavaa teknologiaa hyödynnetään jo Norjassa, Saksassa ja HSL:n reittioppaassa.
Digitaalisten palveluiden rooli korostui myös matkustajakyselyssä. Peräti 70 prosenttia vastaajista toivoi voivansa tarkistaa junan pysähtymisalueen puhelimestaan. Kansainvälisesti mobiilisovelluksista löytyy jo esimerkkejä, joissa matkustajaa opastetaan odottamaan junaa oikeaan kohtaan laiturilla – jopa ovelle, joka on lähimpänä omaa istumapaikkaa. Tällainen palvelu olisi hyvä kehittää myös Suomessa pitkällä aikavälillä. Lähtökohtana on kuitenkin sektoroinnin täsmällisyyden ja asiakasystävällisyyden parantaminen koko järjestelmän tasolla.
Fintrafficin palvelujohtaja Tuomas Lehteinen toimi opinnäytetyössä ja kehittämisprojektissa ohjaajana ja projektipäällikkönä.
Opinnäytetyö luettavissa kokonaan täältä .