Fintrafficin tuottamien lennonvarmistuspalveluiden kokonaistappioiden määrä pandemian aikana on ylittänyt 20 miljoonaa euroa. Lentoliikenteen määrän romahtaminen on leikannut voimakkaasti lennonvarmistuspalveluiden kysyntää. Huolimatta mittavista sopeutumistoimista lennonvarmistuksen palvelutuotanto tuottaa edelleen noin 1,5 miljoonaa euroa tappiota kuukaudessa.
Lentoliikenne käytännössä pysähtyi maaliskuussa 2020. Sen jälkeen liikenne on elpynyt hitaasti. Suomessa lentoliikenteen nousuja, laskuja ja ylilentoja on tällä hetkellä noin 75 prosenttia vähemmän verrattuna pandemiaa edeltäneeseen määrään. Liikenteen elpymisen odotetaan alkavan rokotuskattavuuden edetessä.
Kun palveluiden kysyntä on pienentynyt, lennonvarmistuspalveluiden kustannuksia on sopeutettu muun muassa henkilöstöä lomauttamalla, kehityshankkeita sopeuttamalla sekä hallintokuluja karsimalla. Vuonna 2020 lennonvarmistuksen palvelutuotannon kustannukset olivat noin 7,6 miljoonaa euroa alhaisemmat kuin vuonna 2019. Palveluita ei kuitenkaan ole mahdollista sopeuttaa liikevaihdon supistumista vastaavasti, koska muun muassa Suomen huoltovarmuuden kannalta välttämättömien lentorahtikuljetusten turvaaminen edellyttää lennonvarmistuspalveluiden tuottamista.
”Lentoliikenne on kohdannut historiansa pahimman kriisin, jonka vaikutukset ovat maailmanlaajuisia ja pitkäkestoisia. Jotta voimme luoda mahdollisimman hyvät edellytykset Suomen lentoliikenteen tulevalle menestykselle ja säilyttää alalla mahdollisimman monta työpaikkaa, meille on jatkossakin tärkeää huolehtia siitä, että lennonvarmistuspalvelumme on turvallisuuden, laadun ja tehokkuuden näkökulmista Euroopan kärkeä. Tästä syystä olemme poikkeustilanteessakin jatkaneet määrätietoista kehitystyötä. Tavoitteenamme on varmistaa, että Suomessa toimivalla lentoliikenteellä olisi pandemian jälkeenkin käytössään kilpailukyvyltään maailman parhaimpiin kuuluvat lennonvarmistuspalvelut. Samalla meidän tulee varautua myös siihen mahdollisuuteen, että lentoliikenteen kysyntä palautuu aiemmalle tasolleen ennakoitua hitaammin”, toteaa Fintrafficin lennonvarmistuksen toimitusjohtaja Raine Luojus.
Lentoyhtiöille ja lentoasemille kohdistuvat lennonvarmistuksen palvelumaksut määräytyvät eurooppalaisen sääntelyn perusteella. Sääntely velvoittaa lennonvarmistuspalveluiden tuottajia alentamaan vuosittain kustannuksiaan viranomaisten vahvistaman suunnitelman mukaisesti. Lennonvarmistuspalvelut muodostavat globaalisti noin 5-10 prosenttia lentoyhtiöiden kustannuksista.
Lennonvarmistuksen kehitystyö jatkuu
Suomen kansainväliset yhteydet ovat viime vuosina olleet Pohjois-Euroopan parhaat. Alan kaikkien toimijoiden on pandemian jälkeen etsittävä tapoja parantaa suomalaisen lentoliikennealan osaamista sekä tuottamiensa palveluiden laatua ja tehokkuutta. Työ- ja elinkeinoministeriön maaliskuussa valmistuneessa selvityksessä on kerrottu toimenpidesuosituksista, joiden avulla ilmailuala saadaan kestävään kasvuun. Ratkaisuina nähdään mm. etälennonjohtojärjestelmien (MROT) käyttöönoton nopeuttaminen, yhteistyön syventäminen muiden lennonvarmistusyhtiöiden kanssa sekä valtion ilmailulle tuottamien palveluiden saattaminen kustannusvastaavaksi, joka alentaisi lentoreittimaksujen kustannuspohjaa. Fintrafficin lennonvarmistus on monen em. toimenpidesuosituksen kanssa jo hyvässä vauhdissa.
Finavian kanssa on aloitettu etälennonjohtohankkeen valmistelu, joka mahdollistaisi toteutuessaan lennonvarmistuspalveluiden tuottamisen joustavasti ja laadukkaasti silloin, kun palveluille on kysyntää. Toimintatapa tukisi näin sekä Suomen että sen eri alueiden saavutettavuutta. Fintraffic ja Finavia tiedottivat hankkeesta 3.3.2021 (https://www.fintraffic.fi/fi/uutiset/fintraffic-ja-finavia-valmistelevat-yhdessa-etalennonjohtohankkeen-kaynnistamista).
Yhteistyössä Viron lennonvarmistuspalveluja tuottavan Estonian Air Navigation Services (EANS) kanssa toteutettava FINEST-hanke tarjoaisi toteutuessaan turvallista, dynaamista ja kustannustehokasta lennonvarmistuspalvelua ilmatilan käyttäjille. Lentoliikenteen varmistaminen yhtenäisessä ilmatilassa ilman valtion rajoja mahdollistaa lentoyhtiöille tehokkaamman ja siten ympäristöystävällisemmän reittivalinnan.
“FINEST-hankkeen tavoitteena on varmistaa turvallinen ilmatila ja tarjota entistä kilpailukykyisemmät lentoreittimaksut ilmatilan käyttäjille. Lisäksi tavoitteena on tehostaa ilmatilan käyttöä suunnittelemalla ja julkaisemalla ilmatilarakenteet, joiden avulla mahdollistetaan mahdollisimman pieni polttoaineenkulutus sekä CO2 -päästöjen pieneneminen. Yhteistyön ansiosta meillä on erinomainen tilaisuus yhdessä EANS:n kanssa rakentaa uusi ilmatilan ja liikenteen ohjausmalli, jota on myös Euroopan komissiossa käytetty yhtenä malliesimerkkinä tulevaisuuden lennonjohtojärjestelmästä. Pandemiatilanteesta huolimatta tavoittelemme käyttöönottoa vuonna 2022,” Raine Luojus kertoo.
Fintrafficin kehityshankkeet tarjoavat henkilöstölle mahdollisuuden kehittää työtään ja osaamistaan. Kumpikaan lennonvarmistuksen hankkeista ei vaikuta vähentävästi henkilöstötarpeeseen. Henkilöstöön kohdistuneet säästötoimenpiteet ovat johtuneet työn vähenemisestä, joka on seuraus pandemian aiheuttamasta lentoliikenteen määrän romahtamisesta.
Tällä viikolla solmittiin myös kolmivuotinen työehtosopimus Suomen lennonjohtajien yhdistyksen kanssa.
”Olen erittäin tyytyväinen lennonjohtajien vastuunkannosta keskellä ilmailun historian suurinta kriisiä. Sopimuskausi tuo ennakoitavuutta ja mahdollistaa pitkäjänteisen työskentelyn yhtiön negatiivisen talouskehityksen suunnan muuttamiseksi ja auttaa koko toimialan palautumista. Uskon, että ratkaisu tukee sekä Fintrafficin lennonvarmistuksen kilpailukykyä EU:n suorituskykytavoitteita tavoiteltaessa, että lennonjohtajien työllistymistä tulevaisuudessa, Raine Luojus toteaa.
Selvityshenkilö Kari Savolaisen tekemä raportti ilmailualan kestävän kasvun uudelleenrakentamiseksi on luettavissa (lennonvarmistusta koskevat toimenpidesuositukset s. 29): https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162959/TEM_2021_19.pdf?sequence=4&isAllowed=y
