Suomessa on tehty paljon toimenpiteitä, jotta lentoliikenne voi toimia mahdollisimman optimoidusti. Reittisuunnittelu, jatkuvan liu’un laskeutumiset ja tiivis kansainvälinen yhteistyö ovat keinojamme päästöjen vähentämisessä.
Reittisuunnittelulla merkittäviä vaikutuksia vuositasolla
Helsinki-Vantaan vakiotuloreitit uudistettiin viime vuonna. Tavoitteena oli mm. lyhentää lentojen lähestymisiin käytettävää matkaa ja maksimoida jatkuvan liu’un menetelmän käyttöä, jolloin polttoaineen kulutus sekä hiilidioksidipäästöt vähenevät.
Helsinki-Vantaalla on normaalioloissa kolme fyysistä kiitotietä, joita käytetään molempiin suuntiin ja joille jokaiselle on 6–8 vakiotuloreittiä. Vakiotuloreittien tehtävänä on ohjata lentokenttää lähestyvä liikenne sujuvasti ja ennakoitavasti halliten liikennevirtoja. Lentoreittejä ohjaavat säännökset melusta ja esimerkiksi päiväsaikaan kello 6–21 välillä voidaan käyttää lyhempiä reittejä kuin yöaikaan.
Viime vuonna käyttöönotetut vakiotuloreitit ovat lyhentäneet lähestyvän lentokoneen matkaa lähestymissuunnasta riippuen reilulla 11 kilometrillä. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan noin 300 laskeutumisella vuorokaudessa on säästetty yli 3 000 kilometriä yhteenlasketussa lentomatkassa.
"Kun vaikutusta tarkastellaan vuositasolla, niin esimerkiksi 94 000 laskeutuvalla lennolla yksittäisen lennon kuusi mailia kasvaakin jo miljoonaksi kilometriksi. Yhden vuoden aikana lennot lyhenevät matkan, jolla pääsisi maapallon ympäri 25 kertaa. Se tarkoittaa merkittävää säästöä polttoaineen kulutuksessa ja samalla myös mittavaa vähennystä hiilidioksidipäästöissä," muistuttaa lennonvarmistusyhtiö ANS Finlandin toimitusjohtaja Raine Luojus.
Jatkuvan liu’un menetelmä säästää polttoainetta
Merkittävä lentoliikenteen päästöjä alentava keino ovat jatkuvan liu ́un lähestymiset (CDO). CDO-menetelmien käytöllä pyritään mahdollistamaan lentoliikenteen lähestyminen kiitotielle tyhjäkäyntiliukuna suoraan reittipinnalta alkaen. Parempi ennakoitavuus maksimoi polttoainetta säästävän jatkuvan liu’un menetelmän käytön.
Helsinki-Vantaan uudistettujen vakiotuloreittien ansiosta lentokoneen tietokone pystyy laskemaan tarkemmin optimaalisen korkeuden. Tämä on merkittävä parannus aiempaan, jolloin lentokoneet lähestyivät lentokenttää tyypillisesti tarpeettoman korkealla. Kun lentokone on sitten alentanut korkeutta reitin lyhentyessä liikennevirtaan nähden optimaaliseksi, vauhtia on pitänyt ottaa pois aerodynaamisesti jarruttamalla tai lentoprofiilia manipuloimalla. Se on käytännössä tarkoittanut energian tuhlausta.
Kansainvälisesti katsottuna Helsinki-Vantaan laskeutumisia on toteutettu jatkuvan liu’un menetelmällä jo kauan. Viime vuoden tuloreittiuudistuksen jälkeen polttoaineen kulutus on muuttunut niin, että lähestymisvaiheen päästöt ovat vähentyneet 10–30 prosenttia ja samalla myös melutaso laskenut.
SES kannustaa parantamaan ympäristötavoitteiden saavuttamista
Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa (SES, Single European Sky) koskeva aloite käynnistettiin jo 20 vuotta sitten. Tavoitteena on yhtenäistää jäsenvaltioittain pirstaloitunutta Euroopan ilmatilaa, jolloin ilmatilan kapasiteettia voitaisiin maksimoida, turvallisuus paranisi ja ilmaliikennepalveluiden kustannukset sekä lentämisen ympäristövaikutukset vähenisivät.
ANS Finlandin vastaus ilmatilan yhtenäistämissuunnitelmille on FINEST-hanke, jota edistämme yhdessä Viron lennonvarmistuspalveluja tarjoavan EANSin kanssa.
"FINEST-ohjelman tavoitteena on ollut alusta lähtien luoda ympäristö, jossa lennonvarmistuspalveluita voidaan tuottaa valtiorajojen yli. Palvelun ansiosta kumman tahansa maan palveluntuottaja voisi tilanteen salliessa tarjota palveluja toiselle – lentäjää voi siis yhteisessä ilmatilassa palvella joko Viron tai Suomen lennonjohto. FINEST tavoittelee toiminnan tehokkuutta ja päästöjen vähenemistä, kun yhdessä johdettu ilmatila tarjoaa lentoyhtiöille optimaaliset, mahdollisimman suorat lentoreitit," Luojus kertoo.
Markkinointia Aasiassa
ANS Finland on jo usean vuoden ajan keskustellut reittien optimoinnista tiiviisti aasialaisten, erityisten kiinalaisten lentoyhtiöiden ja viranomaisten kanssa. Olemme myös yhteistyökumppaneidemme kanssa järjestäneet mm. yhdessä pekingiläisen yliopiston kanssa lentoreittioptimointiin liittyvän seminaarin Pekingissä.
Suomen ilmatilan kautta lennettäessä paitsi tuulet ovat suotuisia ja vähemmän ruuhkaiset reitit säästävät myös kiinalaisyhtiöiden polttoainetta ja vähentävät päästöjä globaalilla tasolla.
