Suomen rautateiden turvallisuus on Euroopan tasolla huippuluokkaa, mutta rautatieonnettomuuksilta ei ole täysin historiassamme vältytty. Tänä vuonna tuli kuluneeksi 25 vuotta Jokelan junaturmasta, jossa sakea sumu aiheutti Oulusta Helsinkiin matkalla olleen yöpikajunan suistumisen raiteilta.
Sankan sumun vuoksi veturinkuljettaja ei havainnut Jokelan rautatieaseman läheisyydessä opastinta, joka ilmoitti tulevasta vaihteesta ja nopeusrajoituksesta. Tämän seurauksena juna ylitti vaihteen kovalla ylinopeudella, mistä seurasi veturin ja 12 vaunun suistuminen raiteelta. Onnettomuudessa menehtyi neljä henkilöä ja loukkaantui 75, kustannusten kivutessa 25 miljoonaan markkaan. Jokelan junaturma oli käännekohta junien kulunvalvonnan ja turvallisuuden kehittämisessä Suomessa.
Digirata vie junien kulunvalvonnan seuraavalle tasolle
Jokelan junaturman jälkeen otettiin merkittäviä kehitysaskelia turvallisuudessa, kun junien kulunvalvonta päätettiin rakentaa suurimmalle osalle Suomen rataverkolle. Junakulunvalvonnan avulla Jokelan kaltaiset turmat voitiin estää tulevaisuudessa ja noin vuonna 2010 kulunvalvonta kattoi lähes rataverkon. Tänä päivänäkin käytössä oleva kulunvalvontajärjestelmä toimii pistemäisesti rataan asennettujen laitteiden (Baliisi) avulla: junan kuljettaja saa baliisin ohi ajettuaan tiedon suurimmasta sallitusta nopeudesta, jonka pohjalta kuljettaja asettaa nopeuden. Mikäli junan kuljettaja ei reagoi nopeusrajoitukseen, järjestelmä varoittaa ja lopulta myös tarvittaessa jarruttaa automaattisesti.
Pian ollaan kuitenkin uuden edessä, kun nykyinen kulunvalvonnan tekniikkaa vanhenee, eikä sen jatkokehitykseen ole kannattavaa panostaa, koska järjestelmän toiminnallisuuden jatkokehittäminen on käytännössä kielletty. Tekniikan vanhenemisen lisäksi Suomi on saanut muiden EU-maiden tapaan velvoitteen yhtenäistää junien kulunvalvonnan ERTMS-järjestelmän mukaiseksi. Digirata-hanke vastaa uudistuksen koordinoinnista.
- Haluamme tehdä hankkeessa EU-velvoitteita enemmän. Kartoitammekin monipuolisesti eri mahdollisuuksia, joiden avulla voimme uudistaa Suomen rataverkostoa laajempana kokonaisuutena turvallisuuden ja liikenteenohjauksen näkökulmasta, kertoo Digirata-hankkeesta vastaava Jari Pylvänäinen.
Vaikka rataverkoston turvallisuus on Suomessa jo erinomaisella mallilla, on uudella teknologialla mahdollista vähentää inhimillisten vaikutteiden määrää sekä lähettää esimerkiksi poikkeus- tai häiriötilanteissa tietoa automaattisesti kulunvalvonnan ja junien välillä.
- Uuden radioverkon kautta toimivan tekniikan avulla junien kanssa voidaan pitää yhteyttä jatkuvasti, eikä vain niiden ohittaessa tietyn pisteen rataverkostolla. Jos jotain yllättävää tapahtuu, saadaan tieto junaan aiempaa nopeammin järjestelmien kautta, eikä tiedonkulku ole enää ihmisten ja puhelimien varassa. Myös liikenteen rajoitteet saadaan voimaan ilman viivettä, avaa Fintrafficin turvallisuusjohtaja Toni Hytönen.
Rautateiden uusi järjestelmä on radioverkon avulla rakennettu kokonaisuus, johon kuuluu koko toimintaprosessi aina turvalaitteista kulunvalvontaan ja liikenteenhallintaan sekä juniin saakka. Lisäksi esimerkiksi ratatöiden parempi paikantaminen tuo uusia mahdollisuuksia turvallisuustason parantamiseen.
Tiukentunut turvallisuuskulttuuri vaatii läpinäkyvää toimintaa
Turvallisuus on Fintrafficin liiketoiminnan lähtökohta sekä myös EU-tasolla tärkeä yhteinen tavoite. Turvallisuuden peruskäytäntöjen muuttuessa myös prosessien kehitysnopeus on kiihtynyt. Julkisen sektorin roolitukset sekä raideliikenteen kilpailun avautuminen vaativat hyvin läpinäkyvää ja selkeää tekemistä.
- Selkeät roolitukset mahdollistavat sen, että nykyään voidaan vaatia formaalimpaa toimintamallia, joka kehittää turvallisuutta. Raideliikenteen parissa toimivien sidosryhmien määrän lisääntyessä on erityisen tärkeää, että yhteiset käytännöt ovat kaikille selvät, pohtii Pylvänäinen.
Tämän hetken kriittisimmät ongelmakohdat Suomen raideliikenteessä ovat tasoristeykset ja allejäännit. Tulevaisuudessa uudenlaista haastetta turvallisuuteen tuovat varmasti ilman kuljettajaa liikkuvat autonomiset junat sekä fyysisen turvallisuuden ohella kyberturvallisuus. Turvallisuuden tunne ja tarve korostuu, mitä enemmän toimintaa automatisoidaan.
- Riskienhallintaan ja turvallisuusjohtamiseen panostaminen ovat olleet isossa roolissa turvallisen rataverkoston rakentamisessa Suomessa. Digirata mahdollistaa jatkokehityksen ja uusien mahdollisuuksien luomisen osa-alueille, joiden parissa on työskennelty jo vuosia, avaa Hytönen.
Tasoristeyksien osalta voidaan parantaa teiden liikenneturvallisuutta optimoimalla toiminta-aikoja, jolloin esimerkiksi tieosuuksia ei suljeta tarpeettomasti rautatieliikenteen vuoksi. Uudistus mahdollistaa nykytilanteessa toimintaa vaikeuttavien prosessien ja mahdollisten turvallisuuspuutteiden havaitsemisen sekä niihin liittyvien uusien toimintaprosessien kehittämisen. Tämän päälle tulevat vielä uudet mahdollisuudet datan hyödyntämiseen – kaikkia konkreettisia mahdollisuuksia ei vielä tässä vaiheessa edes tiedetä.
Suomen panostus digitalisaatioon näkyy myös käytännössä
Suomessa on panostettu digitalisaatioon, mikä näkyy myös käytännössä. Esimerkiksi joissain Euroopan maissa ollaan vasta nyt pääsemässä eroon viimeisistä paperisista lomakkeista, kun Suomessa liikenteenohjauksen prosessit ja järjestelmät on jo digitalisoitu hyvin pitkälle.
Digirataa kehittämässä on vahva ydintoimintajoukko, jossa mukana ovat Fintrafficin lisäksi Väylävirasto, Liikenne- ja viestintäministeriö, VR, HSL sekä Traficom. Jokelan junaturman seurauksena rakennetut kulunvalvonnan järjestelmät toimivat hyvänä pohjana, joiden korvaajaksi Digirata jalostaa jatkuvan seurannan reaaliaikaisia ratkaisuja. Liikenteenohjauksella on ratkaisujen suunnittelussa ja jalkauttamisessa keskeinen rooli.
- On hienoa työskennellä yrityksessä, jonka visiossa on maailman turvallisin liikenteenohjaus. Visio näkyy myös käytännössä, sillä meillä on oikeasti mahdollisuus toteuttaa entistäkin turvallisempia toimintamalleja ja palveluita raideliikenteen sidosryhmille ja asiakkaille, kiittää Hytönen.
Fintrafficin visiona on, että Suomessa on maailman turvallisin, sujuvin ja ympäristöystävällisin rautatieliikenne. Vastaamme vuosittain yli 500 000 junan ja reilun 82 miljoonan matkustajan turvallisesta ja sujuvasta matkanteosta. Digirata-hankkeella on tärkeä turvallisen ja sujuvan rautatieliikenteen mahdollistamisessa. Tavoitteena on käynnistää järjestelmän rakentaminen vuoden 2028 aikana niin, että uusi järjestelmä olisi valmis koko Suomen rataverkolla vuoteen 2040 mennessä.
