Vuonna 2008 perustettu Fintrafficin rataliikennekeskus valvoo rautatieliikennettä valtakunnallisesti 24/7 vuoden jokaisena päivänä, mutta mikä Rataliikennekeskuksen rooli onkaan käytännössä? Mitä tapahtuu, kun raiteilla sattuu häiriötilanne? Millaisia ammattilaisia rataliikennekeskuksessa työskentelee, ja mitä heidän työhönsä sisältyy? Miksi juuri Rataliikennekeskus sanoo viimeisen sanan rautateiden häiriötilanteiden ratkaisussa?
Rataliikennekeskus ylläpitää Suomen rautatieliikenteen tilannekuvaa liikenteenohjaus- ja hallintajärjestelmien avulla, toimii ratkaisijan ja tiedotusvastaavan roolissa häiriötilanteissa sekä hyväksyy kiireellistä ratakapasiteettia rataverkon toimijoiden kuljetustarpeisiin. Häiriötilanteen sattuessa rataliikennekeskuksella on paras kokonaiskuva siitä, kuinka häiriö vaikuttaa junan koko matkaan ja raideliikenteeseen kokonaisuutena.
"Joskus häiriötilanteissa tarvitaan taho, joka sanoo viimeisen sanan, kuinka toimitaan. Rautateillä tämä taho on Fintrafficin rataliikennekeskus, ja liikennepäälliköillä on päätöksenteossa keskeinen rooli. Pyrimme myös ennakoimaan häiriötilanteita esimerkiksi seuraamalla säätilaa ja supistamalla liikennettä jo ennakkoon yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa, jos luvassa on haastavia sääolosuhteita erityisesti talviaikaan. Rakennuskauden aikana poikkeuksia raiteille tuovat puolestaan enemmän ratatöiden ja junaliikenteen yhteensovittamiseen liittyvät priorisoinnit", kertoo Fintrafficin raideliikenteenohjauksen häiriöjohtamisen päällikkö Antti Ukkonen.
Ratkaisijan rooli ja tiedotusvastuu häiriötilanteissa
Rataliikennekeskus on tietoinen kaikesta, mitä Suomen rautateillä tapahtuu. Häiriötilanteita, kuten onnettomuuksia, laajoja infrahäiriöitä tai -vaurioita sekä huonon säätilan aiheuttamia häiriöitä, ratkaistaan yhdessä alueellisen liikenteenohjauksen ja liikenneoperaattoreiden kanssa. Ratkaisuja tehdessä pyritään minimoimaan häiriön vaikutukset mm. junien myöhästymisiin tai perumisiin.
Häiriötilanteiden ratkaisun lisäksi rataliikennekeskuksen toinen tärkeä tehtävä on viestiä häiriöistä eri sidosryhmille. Häiriöistä viestitään niiden kokoluokasta riippuen alueelliseen liikenteenohjaukseen, liikenneoperaattoreille, rataurakoitsijoille, viranomaisille, medialle sekä sisäisesti Fintrafficin johdolle. Pienemmistä häiriöistä tiedotetaan usein vain sidosryhmiä, joita häiriö suoraan koskettaa. Laajemmista häiriötilanteista tiedotetaan rautateillä työskentelevien sidosryhmien lisäksi mediaa.
"Liikennepäälliköiltä tarvitaan raideliikenneosaamisen lisäksi hyviä viestintätaitoja, sillä he antavat Rataliikennekeskuksen puolesta häiriötilanteisiin liittyvät haastattelut medialle. Myös lähdekriittisyys on tärkeä taito, sillä tieto häiriöstä voi tulla sisäisten järjestelmien kautta tai viranomaisilta, mutta myös vaikkapa rautatieaktiiveilta tai medialta. On osattava tunnistaa faktat ja toimittava niiden pohjalta. Laajemmissa häiriötilanteissa teemme usein yhteistyötä Fintrafficin ja sidosryhmien viestintäorganisaatioiden kanssa", kertoo Ukkonen.
Laajoissa häiriötilanteissa voidaan kutsua koolle rautateiden operaatioryhmä
Laajoissa häiriötilanteissa voidaan kutsua rataliikennekeskuksen päätöksellä tai operaatioryhmän jäsenen pyynnöstä koolle rautateiden operaatioryhmä, jossa ovat mukana kaikki raideliikenteeseen liittyvät keskeiset tahot, kuten liikennöitsijät, Väylävirasto ja Fintraffic. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi junien laajamittaiset perumiset talviaikaan. Rataliikennekeskus toimii operaatioryhmän puheenjohtajana ja tiedotusvastaavana.
-"Raiteilla tapahtuvissa onnettomuus- ja uhkatilanteissa Rataliikennekeskus vastaa puolestaan ilmoituksista tutkiville viranomaisille, kuten Onnettomuustutkintakeskuksella ja Traficomille, sekä huolehtii viranomaisten antaman tutkintaan liittyvän ohjeistuksen välittämisestä tapahtumapaikalle. Pyydettäessä hankimme myös viranomaisille tutkintaa tukevaa tietoa", jatkaa Ukkonen.
Mikäli jokin päätös on tehtävä välittömästi, eikä ohjeistusten mukainen odotusaika riitä, päättää vuorossa oleva liikennepäällikkö viime kädessä junayhteyksistä. Työssä tarvitaankin vahvaa ammattitaitoa sekä kykyä hahmottaa nopeasti eri päätösten vaikutukset raideliikenteen kokonaiskuvaan.
Liikennepäälliköillä vankka vuosikymmenien kokemus rautateiltä
Rataliikennekeskuksessa työskentelee seitsemän vakituista liikennepäällikköä. Töitä tehdään kahdentoista tunnin vuoroissa niin, että vuorossa on kerrallaan aina yksi liikennepäällikkö. Laajoissa häiriötilanteissa voidaan apuun kutsua useampia liikennepäälliköitä, mutta tällaiseen on tarvetta vain harvoin.
"Liikennepäällikkömme ovat tehneet töitä raiteilla pitkään – suurin osa yli 30 vuotta. Heillä kaikilla on liikenneohjaajatausta, minkä lisäksi moni heistä on tehnyt monipuolisesti muitakin rautatietöitä, kuten vaativaa rataraivausta. On hienoa, että meillä on tällaisia pitkän linjan sitoutuneita tekijöitä", kehuu Ukkonen.
Rataliikennekeskuksen konkareiden ammattitaidon ja hankitun kokemuksen siirtäminen myös tulevaisuuden tekijöille on tärkeää, joten Fintrafficin raideliikenteenohjauksessa rakennetaan parhaillaan liikennepäällikön koulutusohjelmaa, jonka avulla voidaan taata laadun ja osaamisen jatkuvuus.
