Sää suosi pääkaupunkiseudulla, kun dronet nousivat ilmaan SESAR JU GOF 2.0 -hankkeen testilennätyspäivinä. Ensimmäisessä tilaisuudessa testattiin turvallista integrointia matalailmatilaan kaupunkialueella, lentoaseman välittömässä läheisyydessä. Toisessa lennätyksessä tehtiin fyysinen testilento dronella ja vesitasolentokoneella Tallinnan ja Helsingin välillä.
- Lennätykset onnistuivat suunnitelmien mukaan, ja yhteistyö lennonjohdon kanssa sujui erinomaisesti. Testasimme asioita kolmessa eri järjestelmässä, joissa kaikissa lennot saatiin näkymään. Testasimme samoja asioita GOF1-hankkeessa, ja nyt pääsimme testaamaan aiempien tulosten pohjalta kehitettyjä versioita, kertoo Fintrafficin lennonvarmistuksen johtaja Pasi Nikama.
Lennonjohdolta tullut palaute kertoo, että lennot nähtiin lennonjohtoon toimitetuissa UTM (Unmanned Traffic Management) -järjestelmissä, joista lentoja pystyttiin seuraamaan ja niihin pystyttiin reagoimaan. Kehitettävää palautetta tuli järjestelmän kankeudesta, mikä on testivaiheessa vielä ymmärrettävää.
Tekniikka ja tieto on olemassa, mutta ne täytyy valjastaa käyttöön
Testilennätysten tulokset vahvistivat, että miehittämättömien alusten osalta tekniikka ja mahdollisuus tietojen esittämiseen on jo olemassa. Tietoa on saatavilla, mutta sitä täytyy oppia hyödyntämään ja käyttämään lennonjohdon tilannekuvan parantamiseksi.
- Tavoite on tulevaisuudessa saada sama tieto samasta lähteestä kaikille toimijoille. Vielä täytyy selvittää, tuleeko järjestelmä integroitua osaksi olemassa olevia miehitettyjen lentojen järjestelmiä vai esitetäänkö tieto omassa, erillisessä järjestelmässä, avaa Nikama.
Hankkeen testaukset jatkuvat seuraavaksi Puolassa. Alkuvuodesta 2022 toteutetaan roadshow-tyyppinen kokonaisuus Ruotsissa, Tanskassa ja Latviassa. Kesällä 2022 tehdään uudelleen tämän vuoden kaltaiset lennätykset, mutta niiden sisältöä kehitetään nyt tehtävien testausten oppien ja oivallusten pohjalta.
- Tärkeintä testauksissa on toistettavuus ja se, että otamme tästä lennätyksestä saadut opit käyttöön. Testaamme hankkeen aikana samoja asioita eri kohteissa, kehittäen testauksia eteenpäin aina saatujen tulosten mukaan, kertoo Nikama.
Haastetta työhön tuo yhteisten ja selkeiden pelisääntöjen puute. Miehitetyn ilmailun peruslainsäädäntö on jo olemassa, mutta syvällisempää kokonaisuutta vielä rakennetaan. Tahtotila on, että asiaa saadaan vietyä tehokkaasti eteenpäin, jotta miehittämättömille aluksille saadaan selkeä lainsäädäntö.
Dronejen säänkestävyyttä pitää kehittää
Dronejen tulevaisuus näyttää valoisalta, ja miehittämättömien alusten saralla tapahtuu tällä hetkellä paljon. Islannin Reykjavikissa drone deliveryt ovat jo toiminnassa. Norjassa kehitys on viety pitkälle niin, että dronelentopyynnöt näkyvät useissa eri lennonjohdoissa niihin sijoitetuissa UTM-järjestelmissä.
Dronejen yleistyessä niiden säänkestävyyttä tulee kuitenkin kehittää. Sade, tuuli ja epävakaat sääolosuhteet vaativat akuilta ja muulta dronetekniikalta kestävyyttä, jotta kantavuus ja toimintamatka voidaan taata.
- Hiljalleen droneista tulee vahvempi ja vakiintuneempi osa ilmailualan infrastruktuuria. Tietoutta ja varmuutta työhön tuo se, kun selvitystyötä ja testausta tehdään monissa eri hankkeissa ja monella eri kulmalla. Tekemällä opimme ja löydämme oikeat asiat, joilla miehittämättömät alukset saadaan integroitua turvallisesti osaksi ilmailualan arkea, pohtii Nikama.
Kansainvälinen SESAR JU GOF 2.0 -hanke havainnollistaa, testaa ja selvittää, kuinka miehittämättömät lennot voivat tulevaisuudessa lentää turvallisesti miehitettyjen lentojen kanssa samassa ilmatilassa.
Lisätietoja hankkeesta löydät täältä: https://gof2.eu
Kuvassa: Fintrafficin lennonvarmistuksen Mikko Sinervä, joka lensi toisen päivän testilennon vesitasolentokoneellaan Tallinnan ja Helsingin välillä.
