Tietojärjestelmien arjen toimivuus ja jatkuva kehittyminen, osana operatiivisten prosessien kehittymistä, ovat keskeisessä roolissa kohti maailman turvallisinta, sujuvinta ja ympäristöystävällisintä liikennettä. Mitä kokonaisuutta tituleerataan raideliikenteen revoluutioksi ja millaisia muita konkreettisia hankkeita on työn alla tavoitteiden toteutumisen tukena?
Fintrafficin raideliikenteenohjauksessa kehityksen keskiössä ovat mm. kapasiteetinhallintaan, liikenteenohjaukseen, sähköradan kaukokäyttöön, ratatöihin ja matkustajainformaatioon liittyvät tietojärjestelmät.
- Fintrafficin raideliikenteenohjauksen järjestelmäkokonaisuus on suhteellisen laaja. Keskeisiä tavoitteita tietojärjestelmien kehittämisessä ja ylläpidossa ovat toimintavarmuuden, yhtenäisen käyttökokemuksen ja järjestelmäkokonaisuuden mukautumiskyvyn kehittäminen, kertoo Fintrafficin raideliikenteenohjauksen tietojärjestelmien kehittämisestä ja ylläpidosta vastaava johtaja Mikko Natunen.
Datan avulla luodaan dynaamista liikenteenhallintaa ja käyttäjälähtöisiä palveluita
Datan hyödyntäminen keskittyy liikenteenohjauksen kuormituksen ennustamiseen, häiriötilanteiden kestosta tiedottamiseen, rataverkon kunnossapidon työn onnistumisen tukemiseen sekä tilannekuvan ja erilaisten prosessien automatisointiin. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa liikenteenohjaus hoituu normaalitilanteessa automatisoidusti, ihmisen puuttuessa peliin vain häiriötilanteissa.
- Kun data esitetään paremmin, voidaan sen avulla tehdä parempia päätöksiä, vaikkei toiminta olisi täysin automatisoitua. Samalla mahdollistetaan parempi viestintä häiriötilanteissa, jolloin koko logistiikkaketju hyötyy, Fintrafficin raideliikenteenohjauksen kehitysjohtaja Timo Nieminen.
Hyvä esimerkki asiakaslähtöisen sovelluksen kehityksestä on jo käytössä olleen KUPLA- eli kuljettajan päätelaitesovelluksen integrointi VR:n DAS-järjestelmään, joka antaa algoritmin avulla kuljettajalle reaaliaikaisia ehdotuksia optimaalisen ajotavan toteuttamisen tueksi. VR:n on mahdollista saavuttaa DAS-järjestelmän avulla merkittäviä vähennyksiä junaliikenteen energiankulutukseen.
Esimerkki palvelusta, jolla on digitalisoitu aiemmin manuaalisesti hoidettuja toimintoja, on puolestaan rataurakoitsijoiden mobiilialusta RUMA. Järjestelmä sujuvoittaa prosesseja ja parantaa ratatöiden turvallisuutta ratatyöryhmien paikantamisella sekä ratatöihin liittyvien tietojen määrämuotoisuudella.
Digirata uudistaa koko rautatieliikenteen
Rautatieliikenteen revoluutioksikin kutsuttu Digirata kytkeytyy vahvasti liikenteenohjauksen kehittämiseen, uudistaen koko rautatiejärjestelmän sekä tähdäten junien turvalliseen ja tehokkaaseen liikennöintiin. Tavoitteena on ottaa Suomessa käyttöön moderni rautateiden kulunvalvontajärjestelmä koko rataverkolla vuoteen 2040 mennessä. Kehityksen pohjana toimii Kouvola-Kotka-Haminan testirata sekä Kouvolaan rakennettava Digirata-laboratorio.
- Liikenteenhallintaa ei voida toteuttaa tavoitteidemme mukaan, ellei sen pohjajärjestelmä toimi. Hyödynnämme modernien järjestelmien dataa, jotta voimme rakentaa tulevaisuudessa mm. tekoälyratkaisuja ja tarjotaksemme mahdollisimman tasalaatuisen pohjan rautatieliikenteen toiminnalle, avaa Digiradan hankejohtaja Jari Pylvänäinen.
RAMI ja SAAGA edistävät raideliikenteen reaaliaikaisen tilannekuvan tarjoamista
Uusi matkustajainformaatiojärjestelmä RAMI on otettu käyttöön koko Suomessa, ja matkustajainformaatiota tuotetaan koko Suomeen Valtakunnallisesta infokeskuksesta. RAMI:n kehittämisen painopiste siirtyy nyt mm. käyttöliittymien ja toiminnallisuuksien jatkokehitykseen.
- Asemilla esitetyt tiedot tullaan tarjoamaan Fintrafficin mobiilipalveluissa sekä avoimena datana Digitrafficin kautta. Lisäksi kehitetään tiedottamista entistä monipuolisempaan suuntaan, kertoo johtaja Heidi Saarinen Fintraffic Raiteesta.
Kehitteillä olevan kapasiteetinhallintajärjestelmän (SAAGA) ja siihen liittyvien toimintamallien tavoitteena on mm. edistää ratapihoilla monitoimijaympäristön tarpeet huomioivaa liikenteenhallintaa sekä tarjota reaaliaikainen tilannekuva eri toimijoiden käyttöön. Järjestelmä ja toimintamallit on otettu jo käyttöön Helsingin ja Ilmalan ratapihojen raidekapasiteetinhallinnassa. Kouvolan ja Kuusankosken ratapihoilla käynnistettiin puolestaan juuri SAAGA:n pilotti.
Osaamisen aktiivisella kehittämisellä pysytään mukana murroksessa
Osaamisen kehittäminen on keskeisessä roolissa Fintrafficin raideliikenteenohjauksen toiminnassa tulevina vuosina. Liikenteenohjaus on murroksessa ja työ muuttuu: rooleista tulee laaja-alaisempia ja syntyy uusia urapolkuja.
- Erityisesti järjestelmä-, projekti- ja yhteistyötaitojen merkitys korostuu. Häiriötilanteiden harjoittelu tapahtuu tulevaisuudessa virtuaalisen harjoitteluympäristön kautta, kertoo Fintrafficin raideliikenteenohjauksen vt. toimitusjohtaja Sanna Järvenpää.
