Dronejen ammattikäyttö on tällä hetkellä rajoittunut pääosin asutuskeskusten ulkopuolelle, jossa kuluttajan on vaikea sitä havaita. Kuljetusten tuominen lähemmäs ihmisten arkea edellyttää yhteistä tietopalvelua, joka huolehtii ilmatilan turvallisesta käytöstä eri toimijoiden kesken.
Tulevaisuudessa esimerkiksi lääkkeiden kuljetuksessa tai tilausten toimituksessa tullaan hyödyntämään yhä enemmän miehittämättömiä ilma-aluksia eli droneja. Näin uskovat Fintrafficin suuren liikennekyselyn vastaajat, joista jopa kolmasosa odottaa dronekuljetusten yleistyvän Suomessa seuraavan 4–5 vuoden aikana. Luottavaisimpia dronekuljetusten nopeaan yleistymiseen ovat 25–34-vuotiaat.
Fintrafficin lennonvarmistuksen johtaja Pasi Nikaman mukaan neljän vuoden arvio on mahdollista saavuttaa, mutta vaatii toteutuakseen yhteiset pelisäännöt ilmatilan käytölle eri toimijoiden kesken. Lisäksi tarvitaan kaupallisia toimijoita, jotka lähtevät kehittämään drone-kuljetuspalveluja osana omaa toimintaansa.
”Helmikuussa 2023 voimaan tullut ilmailulain sääntelyn muutos mahdollistaa Suomessa niin sanotut U-space-ilmatilavaraukset, jossa dronet voivat toimia turvallisesti yhdessä muiden ilma-alusten kanssa. Tämän tavoitteena on tukea operatiivisen toiminnan ja liiketoiminnan kehittymistä sekä mahdollistaa monimuotoinen miehittämättömän ilmailun hyödyntäminen markkinoilla. Meiltä puuttuu kuitenkin U-space-ilmatiloille yhteinen tietopalvelu (Common Information Service, CIS), joka hallinnoi tiedon jakamista eri toimijoille”, Nikama avaa.
CIS-palveluntarjoaja vastaisi U-space-ilmatilojen toimivuuden kannalta välttämättömän tiedon tarjoamisesta. Tähän kuuluvat esimerkiksi ilmatilan käyttöön liittyvät tiedot. Ilman yhteistä tietopalvelua U-space-ilmatiloja ei voida perustaa.
Kaupungit mukaan dronekuljetusten suunnitteluun
Nikaman mukaan droneja hyödyntävät palvelut ovat tällä hetkellä keskittyneet asutuskeskusten ulkopuolelle niille erikseen varatuille alueille. Jotta droneja voitaisiin käyttää tehokkaammin kuluttajapalveluissa, on niiden päästävä lentämään myös kaupungeissa sekä siellä, missä on asutusta. Tätä varten tarvitaan ilmatilan hallinnoija huolehtimaan, että kaikki sujuu hyvin.
”Kun dronekuljetukset tuodaan lähelle ihmistä kaupunkeihin ja asutuskeskuksiin, ovat kaupungit avainasemassa määrittelemässä, kuinka laajasti dronet voivat operoida niiden ilmatilassa. Kaupunkien tulisi olla aktiivisesti määrittelemässä miten ne haluavat dronejen toimivan sekä missä ja millä ehdoilla ne voivat lentää”, Nikama kertoo.
Dronejen käyttö lisääntymässä
Fintrafficin liikennekyselyssä 3 prosenttia vastaajista kertoi omistavansa itse dronen ja lennättävänsä sitä muutaman kerran kuukaudessa tai silloin tällöin. Nikaman mukaan droneja hyödynnetään yksityiskäytön lisäksi myös esimerkiksi riistankartoituksessa, kiinteistöjen valokuvauksessa myynti-ilmoitusta varten sekä maatalouden käyttötarkoituksissa.
”Suomen suurin drone-operaattori on tällä hetkellä poliisi, jolla on jo satoja koulutettua kauko-ohjaajia. Droneja hyödynnetään esimerkiksi etsintätöissä tai vaaratilanteissa tilannekartoitukseen. Uusia käyttötapoja syntyy koko ajan, vaikka ne eivät heti näykään tavalliselle kuluttajalle. Siksi on tärkeää, että meillä on olemassa selkeät toimintakäytännöt dronejen lisääntyvälle käytölle”, Nikama painottaa.
Fintrafficin suuri liikennekysely toteutettiin valtakunnallisesti 22.5.2023–25.5.2023 välisenä aikana. Kyselyn toteutti Taloustutkimus. Kyselyyn vastasi 1021 henkilöä, ja vastaajien ikähaitari oli 18–79 vuotta. Vastaajien otos painotettiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan kohderyhmää edustavaksi.
