4.5.2020
Näkymätön vihollinen, korona-virus, laittoi maailmankirjat pikavauhtia sekaisin. Nyt pohditaan, miltä viruksen jälkeinen maailma aikanaan näyttää. Liikenne heijastelee eräänlaisena toimeliaisuuden kuumemittarina monin tavoin yhteiskunnan ja talouden tilaa. Siksi on luontevaa tarkastella koronan jälkeistä aikaa liikenteen näkökulmasta.
Seuraavissa oletuksissa on lähdetty optimistisesti siitä, että virukseen tepsivä rokote on maailmalla laajasti käytössä vuonna 2021.
Lentoliikenne toipuu hitaasti mutta varmasti
Lentoliikenne on viime vuosikymmenet kasvanut keskimäärin viiden prosentin vuosivauhtia (https://www.icao.int/sustainability/Pages/Facts-Figures_WorldEconomyData.aspx). 2000-luvun aikana lentäminen on suunnilleen kaksinkertaistunut.
Tänä keväänä on nähty lentoliikenteen 100-vuotisen historian dramaattisin shokki. Lennoista on karsiutunut pois jopa 90 prosenttia. Vaikka lentoliikenne on toipunut maailmantalouden ja sosiaalisten verkkojen vahvuuden vuoksi aiemmista shokeista nopeasti, nyt toipuminen kestää merkittävästi kauemmin.
Elpymisen nopeus riippuu siitä, kuinka nopeasti eri valtiot poistavat matkustusrajoituksia, alkavatko maat kääntyä aiempaa enemmän sisään päin ja kuinka nopeasti yritykset ja kuluttajat uskaltavat tehdä matkustuspäätöksiä.
Lentoalan yritysten ahdinko voi merkitä etenkin heikosti kannattavien lentoreittien lakkautuksia. Lentämisen kysynnän kasvua vaimentaa se, että yritykset oppivat uudessa tilanteessa hyödyntämään entistä enemmän etäkokouksia ja kuluttajat löytävät lähimatkailusta uutta sisältöä elämäänsä. Myös ilmastosyyt leikkaavat lähivuosina lentoliikenteen kysyntää etenkin lyhyillä etäisyyksillä.
On mahdollista, että kansainvälisesti lentoliikenteen matkustajamäärä ei palaudu vuoden 2019 tasolle ainakaan ennen vuotta 2023. Koska pitkillä matkoilla lentämiselle ei nykyihmisten aikataululla ole vaihtoehtoa, lentoliikenteen suosio vahvistuu taas, kun matkustusrajoituksia puretaan.
Raiteilla on imua
Junaliikenteellä on kaikki mahdollisuudet palautua varsin nopeasti koronatilanteen jälkeen viime vuosien tasolle. Junavuorojen supistuminen ei Suomessa tähän mennessä ole ollut yhtä dramaattinen kuin lentoliikenteessä, vaikka matkustajat ovatkin junista kaikonneet. Tämä antaa matkustajamäärien nopealle kasvulle hyvän pohjan.
Korona-tilanteen seurauksena mahdollinen kotimaan matkailun suosion kasvu tukee junaliikenteen kysyntää. Myös ilmastosyyt suosivat junaa liikennemuotona tulevina vuosina. Esimerkiksi Ranskassa valtio pyrkii aktiivisesti suosimaan junaliikennettä yhtenä lentoyhtiö Air Francen tukipaketin ehtona (https://www.railwaygazette.com/news/trains-prioritised-over-planes-in-air-france-rescue-deal/56408.article).
Entä tie- ja meriliikenne?
Viimeksi kuluneen 25 vuoden aikana tieliikenteen määrät ovat maassamme supistuneet aavistuksen verran ainoastaan vuosina 2008 (-0,1%) ja 2009 (-0,3%). Kuluvana vuonna tieliikenne vähenee enemmän näitä vuosia enemmän. Keväällä tieliikennettä on ollut jopa kolmannes normaalia vähemmän (https://www.tmfg.fi/fi/uutiset/koronavirus-vaikuttaa-yha-merkittavasti-liikennemaariin).
Etätöihin tottuminen ja taloudellinen taantuma voivat yhdessä vaimentaa tieliikennettä jonkin verran vielä tovin korona-shokin jälkeen. Toisaalta kotimaan matkailun suosion lisääntyminen voi kasvattaa autoilua. Tieliikenteen määrien osalta jokerikortiksi jää se, miten korona vaikuttaa suomalaisten intoon hyödyntää joukkoliikennettä sekä pyöräilyä ja kävelyä. Saako koronan aiheuttama tautipelko meidät tarttumaan tulevaisuudessa entistä tiukemmin oman auton rattiin? Ja kykenevätkö taloudellisesti kovia kokeneet liikennepalveluiden tuottajat tarjoamaan kuluttajille riittävän houkuttelevia digitaalisia liikkumispalveluita vaihtoehdoksi henkilöautolle?
Meriliikenteen osalta viimeistään korona-tilanne on osoittanut sen, kuinka riippuvainen Suomen huoltovarmuus on merirahdista. Ulkomaankaupan tonneista meriliikenteen osuus on 84 prosenttia eli ilman sitä emme yksinkertaisesti pärjää. Iso osa meriliikenteen rahdista kulkee matkustajien kanssa samoissa aluksissa.
Suomen yhteydet taloudessa ja kansalaisten kesken Viroon ja Ruotsiin ovat niin tiiviit, että laivojen matkustajaliikenne voi piristyä yllättävän vauhdikkaasti, kun koronarajoituksia on purettu ja turvallisen liikkumisen pelisäännöt ovat selvillä.
Mikko Saariaho
vaikuttavuusjohtaja
