Mitä on digitaalinen tämä ja tuo? Digitaalisuus on tällä hetkellä kaikkien huulilla, mutta mitä digitaalisuus yleensäkin tarkoittaa ja minkä vuoksi se on tullut elämäämme jäädäkseen? Yksinkertaistettuna: Digitaalisuus parantaa datan saatavuutta ja mahdollistaa datan paremman hyödyntämisen sekä luo pohjan perustehtävien automatisoinnille ja sitä kautta myös vaativimpien ongelmien automaattiselle ratkaisemiselle.
Ihmisellä on mieletön kapasiteetti toteuttaa monimutkaisia päättelyketjuja, joka luo meille inhimillisen pääoman. Me teemme kuitenkin jokaisen toimintomme pohjautuen omaan tietopääomaamme ja kokemuksiimme, joiden taustat voivat erota hyvinkin paljon toisistaan. Meillä on siis erilaisia näkemyksiä siitä, mikä on hyvää ja huonoa. Siten myös saman, erityisesti laajemman ja monimutkaisemman, tehtävän lopputulokset ovat monesti erilaiset. Digitalisoitumisen myötä, jolloin lopulta (miltei) kaikki data on digitaalisesti luettavaa sekä hyödynnettävissä, päättelyketjuista tulee enemmän kylmiin faktoihin perustuvaa, koska tunneperäinen tulkinta jää taka-alalle. Aluksi on luonnollista, että päätelmäaihion kehittäjä muokkaa lopputulosta näköisekseen, jolloin se heijastelee ainakin jossain määrin hänen omaa maailmankuvaansa. Tämä kuvastaa normaalia inhimillistä toimintaa. Kehityksen edetessä päättelyketjun määrittelyyn osallistuu laajempi joukko ihmisiä mahdollistaen aina vain jalostuneemman, mutta samalla myös entistä ”tunteettoman” lopputuloksen. Lopulta digitalisaatio, eli datan hyödyntäminen ihmisten parhaaksi, tarjoaa käyttöön useiden vaihtoehtoisten näkemysten joukosta parhaan mahdollisen lopputuloksen. Suuressa mittakaavassa tämä odottaa vielä toteutumistaan, mutta matka on selkeästi jo alkanut.
Palataan tuohon digitaaliseen rautatiehen. Kyseessä ei siis ole rautatie ilman kiskoja tai ilman junia, vaan perusinfran (mm. kiskot, turvalaitteet, kauko-ohjaus) päälle rakennettuja, digitaalista dataa hyödyntäviä, parannettuja ratkaisuja kuten esimerkiksi tehokkaampia matkaketjuja, minimaalisia odotusaikoja ja koko rataverkon kapasiteetin reaaliaikaista optimointia. Digitaalinen rautatie mahdollistaa useita valtavia ja myös vaativia kehitysloikkia sekä poistaa ja korvaa vanhentuneita toimintamalleja sekä teknologiaa, mutta perusta pysyy samana eli junat ja kiskot.
Digitaalisuus siis tuo rautateille uusia elementtejä ja mahdollisuuksia mm. junien ohjaukseen (automaatio), raiteiden käyttöön (kapasiteetti), junien tiheyteen (junaväli), matkustajien palveluihin ja työntekijöiden turvallisuuteen. Jotta kaikki hyödyt voidaan saavuttaa, pohjan on oltava tulevaan kehitykseen sopiva.
Tämän vuoksi esimerkiksi DIGIRATA-selvitys päätyi nimenomaan radioverkkopohjaiseen ETCS-ratkaisuun, jotta digitalisaation perusta saadaan riittävän vahvaksi. Vankan pohjan päälle on hyvä lisätä kehittyvää teknologiaa ja rakentaa uutta osaamista, ihan kuin urheilussa. Suorituskyky kehittyy asteittain ja huipulle pääsemiseen tarvitaan pitkäjänteistä työtä. Perusperiaatteet pätevät kaikessa ja ne ohjaavat myös rautateiden digitalisointia ja Digiradan toimintamalleja.
Oma asenteeni digitaalisen rautatien suhteen kiteytyy seuraavaan; nöyrästi uutta opetellen ja avoimin mielin kohti optimaalista yhdessä rakennettua tulevaisuutta!
Jari Pylvänäinen
Hankejohtaja, DIGIRATA
